Kaikki kirjoittajan Rajaton Verkosto artikkelit

Näin parannat kotisivujesi näkyvyyttä

Haettaessa tietoa tuotteista tai palveluista tai ratkaisua johonkin ongelmaan, aloitetaan etsiminen yleensä jollakin hakukoneella,  tänä päivänä useimmiten Googlella. Saadaksesi tiedon etsijät kotisivuillesi, tulee sivuston nousta hakutuloksissa mahdollisimman korkealle. Voit helposti tarkistaa onko sivustosi tällä hetkellä Googlen hakemistossa tekemällä sivustosi URL-osoitteella site:-haun. Kirjoita Googlen hakukenttään site:example.fi. Korvaa example.fi omalla verkko-osoitteellasi, esim. site:rajatonverkosto.fi

Jos Googlen indeksointirobotit eivät löydä sivustoasi, syy on yleensä yksi seuraavista:

  • Sivustoa ei ole yhdistetty tehokkaasti muihin verkkosivustoihin.
  • Olet juuri avannut uuden sivuston, eikä Google ole vielä ehtinyt indeksoida sitä.
  • Sivuston rakenteen vuoksi Googlen on vaikea indeksoida sen sisältöä tehokkaasti.
  • Kun Google yritti indeksoida sivustoasi, tapahtui virhe.

Muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä voit varmistaa, että sivustosi näkyy Googlen hakutuloksissa.

Sanat joilla kotisivusi tulisi löytyä

Kotisivujen tulisi listautua hakuihin muillakin sanoilla kuin yrityksen/ yhdistykset tai järjestön nimellä. Haettaessa ongelmaan ratkaisua etsitään yleensä palvelua tai vaihtoehtoja. Tarve voi olla myös jäsentymätön, jolloin hakuja tehdään käyttämällä hakusanana käsillä olevaa ongelmaa.

Aloita listaamalla nämä avainsanat, jotka kuvaavat yritystäsi/ yhdistystäsi tai järjestöäsi:

  • Nimi, paikkakunta tai toiminta-alue
  • Mitä palveluita tai tuotteita yrityksesi/ yhdistyksesi tai järjestösi tarjoaa
  • Millaisiin ongelmiin palvelusi tarjoavat ratkaisun

Tee sitten Googlessa hakuja valitsemillasi sanoilla, vertaile hakutuloksia ja sitä, kuinka paljon hakutuloksia sanat saavat. Tämä auttaa sinua päättämään mitkä sanat ovat yrityksellesi merkityksellisimpiä.Valitse mielestäsi osuvimmat sanat. Valittuja hakusanoja voi olla paljonkin, mutta esimerkiksi 5-10 sanan lista on hyvä määrä alkuun.

Lisää sitten valitsemasi sanat kotisivuillesi. Kun käytät valitsemiasi sanoja kotisivujesi sisällössä, pystyvät hakukoneet nostamaan sivusi mukaan näillä sanoilla tehtäviin hakuihin. Kaikkia sanoja ei tarvitse sijoittaa jokaiselle sivuille, vaan eri sivuja kannattaa optimoida eri sanoille. Joka palvelulle tai toiminnolle on hyvä tehdä oma sivu, jotta voit optimoida sivun kyseistä palvelua tai toimintoa ajatellen.

Tärkeimpiä valitsemiasi sanoja kannattaa käyttää sivun otsikossa ja sivun kuvaustekstissä (description), sisällön otsikoissa ja itse tekstissällössä. Myös kuvien kuvailuteksteissä (alt-tekstit) niitä on hyvä käyttää, jolloin kuvat löytyvät käytetyillä sanoilla myös hakukoneiden kuvahauissa. Osoitepoluissa (url) kannattaa myös käyttää sivun tärkeimpiä hakusanoja. Esimerkiksi tuotesivun osoitteeksi kannattaa määrittää tuotteen nimi ja tuoteryhmä. Huomaa kuitenkin, että osoitteissa ei voi käyttää välilyöntejä tai erikoismerkkejä, vaan ne kannattaa korvata esimerkiksi viivalla. Myös ääkkösiä ja isoja kirjaimia tulee välttää.

Kotisivut eivät näy Googlessa juuri lisätyillä sanoilla heti muutosten jälkeen. Hakukonenäkyvyys päivittyy sitä mukaa, kun Google käy päivittämässä tietonsa sivustostasi. Tähän voi mennä useita päiviä tai viikkoja.

Hanki linkkejä ohjaamaan kotisivullesi

Linkit sivuille muualta internetistä nostavat kotisivujesi painoarvoa hakutuloksissa. Google arvioi myös sivuillesi linkittäneen sivuston laatua. Mitä laadukkaampi viittaava sivusto on, sitä enemmän saat hyötyä linkityksestä. Lisää kotisivujesi linkit sosiaalisen median profiileihisi ja muualle mihin voit ne itse helposti liittää. Yhteistyökumppaneilta kannattaa myös pyytää linkitystä sivuillesi.

Kannattaa myös linkittää kotisivujesi sisällä sivulta toiseen. Linkki voi esimerkiksi viitata palveluun josta mainitaan tekstissä lyhyesti ja linkki ohjaa sivulle jossa palvelusta kerrotaan enemmän. Näin hakukoneet hahmottavat paremmin mihin aiheeseen sisältösi kuuluu. Samasta syystä voi olla hyvä linkittää omilta sivuilta ulkopuolisiin lähteisiin jossa kerrotaan lisää tai tarkemmin käsittelemästäsi asiasta.

Kun olet valinnut sanat joilla haluat löytyä Googlessa, lisännyt sanat kotisivuille ja hankkinut linkkejä, olet jo pitkällä hakukoneoptimoinnissa. Omaa hakukonesijoitusta voit tarkastella tekemällä itse hakuja ja katsomalla mille sijalle sivustosi listautuu. Sijoitusta seurattaessa selaimessa kannattaa käyttää “yksityinen selaus” -ominaisuutta, tai tyhjentä selaimen selaushistoria, jotta aiemmat hakusi eivät vaikuta hakutuloksiin. Muista kuitenkin, että tekemäsi muutokset vaikuttavat hakutuloksiin päivien tai viikkojen viiveellä.

|Jari Vierimaa|

Tukea tarvitaan

Silmiini sattui 12.10.2019 Kainarista (Kainuun Sanomien viikonloppuliite) hyvä juttu sähköisistä palveluista ja niiden käytöstä. Jutussa käsiteltiin pääasiassa Soten sähköisten palvelujen käyttöä, mutta samat jutussa mainitut käytön esteet pätevät kaikkiin digitaalisiin palveluihin.

Jutun mukaan suurin sähköisten palvelujen käyttäjäryhmä ovat nuoret, hyvin koulutetut ihmiset, mikä ei liene yllätys. Tämä ryhmä muodostuu ns. edelläkävijöistä (kellokkaista), jotka kokeilevat mielellään uutta tekniikkaa ja osaavat käyttää sitä. Tämä on tärkeä ryhmä uusien palvelujen, tuotteiden ja palvelumuotojen kehittämisessä, koska he kertovat kokemuksistaan eteenpäin ja saavat pikkuhuljaa muutkin kokeilemaan ja tutustumaan uusiin palvelumuotoihin tai tuotteisiin. Usein he toimivat myös lähipiirilleen tutoreina.

Uusien palvelumuotojen, tässä tapauksessa sähköisten palvelujen, jalkauttamisessa arkipäivän käyttöön avainasemassa on kuitenkin kysymys; miten palvelu saadaan suurten kansanryhmien, tavallisten kansalaisten käyttöön?

Ensinnäkin kyse on tiedottamisesta. Aina alalla työskentelevät ammattilaisetkaan eivät osaa kertoa asiakkailleen saatavilla olevista digipalveluista, vaikka juuri he ovat avainasemassa oman alansa digipalvelujen käyttöönotossa. Tiedottamisen lisäksi tarvitaan uusien digipalvelujen käytön valmennus ja tuki myös palvelun tuottajille. Tiedottaminen uusista ja jo käytössä olevista digipalveluista on pitkäjänteistä työtä, jossa tehokkaaksi menetelmäksi on osoittautunut toisten käyttäjien positiiviset kokemukset. Esim. yrittäjä uskoo parhaiten toisen yrittäjän kokemuksia sähköisen palvelun käytöstä. Ihmiset ovat innokkaampia kokeilemaan uusia palveluja, kun he kokevat niistä olevan hyötyä.

Toisekseen palvelujen pitää olla helppokäyttöisiä. Suunnittelussa on huomioitava eri käyttäjäryhmät, yksi ja sama käyttöliittymä ei varmasti palvele kaikkia käyttäjäryhmiä, esim. nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat. Jotta sähköinen palvelu otetaan laajasti käyttöön sen on oltava mahdollisimman yksinkertainen, helppo ja helposti saavutettava. Jos käyttäjä kokee joka kerta palvelua käyttäessään epävarmuutta ja osaamattomuutta, jää palvelu varmasti käyttämättä ja turvaudutaan mieluummin tutuun tapaan hoitaa asia joko puhelimella tai henkilökohtaisella käynnillä. Sähköisen palvelun täytyy ratkaista asiakkaan ongelma helpommin, nopeammin ja joustavammin kuin perinteinen menetelmä. Suunnitteluun pitää saada mukaan jo varhaisessa vaiheessa sekä palvelun tuottajat että palvelun käyttäjät.

Tiedottamisen ja laajapohjaisen suunnittelun lisäksi tarvitaan helposti löydettävät ja selkeät tukipalvelut. Tässäkin on isoja eroja eri käyttäjäryhmien kesken siinä, millaisia tukipalveluja ja miten toteutettuja tarvitaan. Toisille pitää olla tarjolla henkilökohtaista opastusta, toisille riittää netistä löytyvät ohjeet. Yhtä kaikille on, että tukipalvelut pitää olla helposti saatavilla silloin, kun tukea palvelun käyttöön tarvitaan. Kainarin jutun mukaan häpeä ja virheiden tekemisen pelko  ovat uuden oppimisen tiellä etenkin digipalveluissa. Tämä pitää varmasti paikkansa, sillä kukapa haluaisi tuntea itsensä idiootiksi.

Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa tavallisille kansalaisille kehitetään satoja uusia sähköisiä palveluja joiden avulla on mahdollista tehostaa toimintaa sekä parantaa ja monipuolistaa palvelun laatua. Kaikkea henkilökohtaisen palvelun tarvetta nämä eivät varmaankaan poista, mutta digipalvelujen laajalla käytöllä voidaan henkilökohtaisen palvelun resurssit kohdentaa niihin jotka tarvitsevat paikan päällä asiointia.

Kuten Kainarin jutussa todettiin: ”Keskeistä on, että digikehittäminen ei mene omaa latua eteenpäin, vaan se on kytketty toiminnan kehittämiseen”. Asia pitää nähdä laajempana kokonaisuutena.

|Jari Vierimaa|

Verkkolasku

”Kun kusti polkee – niin posti kulkee” -sanonnalla viitattiin postinjakeluun aikana, jolloin suurin osa esim. yritysten ja yhdistysten laskutuksesta hoitui kirjelaskuilla. Toisin on tänä päivänä. Yhä suurempi osa laskuista kulkee bitteinä, eli verkkolaskuina sähköisesti lähettäjältä vastaanottajalle.

Verkkolaskujen lähettäminen on kasvanut räjähdysmäisesti, tänä päivänä yli 70 % yrityksistä lähettää ja vastaanottaa verkkolaskuja. Monet suuret yritykset ja julkisen sektorin toimijat ovat ilmoittaneet, etteivät enää ota vastaan paperilaskuja. Tällöin laskujen lähettäjälle jää vaihtoehdoiksi laskujen lähettäminen omasta taloushallinto-ohjelmasta, tai paperilaskun lähettäminen laskutettavan yrityksen/ julkisen sektorin toimijan osoittamaan skannauspalveluun, jossa paperilaskusta muodostetaan verkkolasku. Joissakin tapauksissa laskun tiedot voi syöttää manuaalisesti laskutettavan asiakkaan portaaliin.

Erilaiset sähköisesti välitettävät laskut. Mitä eroa?

Verkkolaskulla tarkoitetaan sähköistä laskusanomaa (yleensä XML. muodossa lähetettyä laskua.) Verkkolaskua tukeva ostoreskontrajärjestelmä kykenee vastaanottamaan XML-sanoman, eikä laskua tarvitse erikseen tulostaa tai skannata.

Sähköisellä laskulla viitataan yleensä samaan asiaan kuin verkkolaskulla. Toisinaan sähköiseen laskuun ymmärretään kuuluvaksi myös sähköpostitse välitetty lasku.

E-laskulla tarkoitetaan kuluttajan verkkopankkiinsa saamaa sähköistä laskua.

NetPosti-lasku on puolestaan Postin/ Itellan tarjoama palvelu kuluttajille.

Verkkolaskutuksen käsitteitä

Verkkolaskuoperaattori on välittäjä, joka lähettää ja ottaa vastaan verkkolaskut puolestasi. Yrityksen/ yhdistyksen verkkolaskut saapuvat verkkolaskuoperaattorille, josta ne käydään hakemassa sähköisesti suoraan yrityksen/ yhdistyksen taloushallinto-ohjelmaan. Kaikki Suomessa toimivat verkkolaskuoperaattorit ja pankit välittävät verkkolaskuja toisilleen.

Verkkolaskuosoite kertoo osoitteen, minne yritys/ yhdistys voi vastaanottaa verkkolaskuja. Verkkolaskuosoitteen yritys/ yhdistys saa verkkolaskuoperaattorilta solmittuaan verkkolaskusopimuksen. Verkkolaskuosoite koostuu kahdesta osasta; varsinainen verkkolaskuosoite ja välittäjätunnus, joka kertoo minkä verkkolaskuoperaattorin asiakas yritys/ yhdistys on. Suomalaisten yritysten/ yhdistysten verkkolaskuosoitteet löytyvät osoitteesta verkkolaskuosoite.fi.

Pankkiverkko on suomalaisten pankkien muodostama verkkolaskuverkko. Käytännössä kaikki suomalaiset pankit tarjoavat verkkolaskupalveluja. Yritys/ yhdistys saa pankkiverkon käyttöönsä tehtyään sopimuksen jonkin verkkolaskuoperaattorin kanssa, minkä jälkeen verkkolaskuja voi

Verkkolaskuformaatti on tiedostomuoto, jossa verkkolaskut ovat. Yleisimmät Suomessa käytössä olevat formaatit ovat Finvoice ja Teapps. Yleisimmät taloushallinto-ohjelmat osaavat käsitellä jompaakumpaa formaattia.

Siirtyminen verkkolaskutukseen ja verkkolaskujen vastaanottoon

Siirtyminen lähettämään ja vastaanottamaan verkkolaskuja käy helposti, varsinkin jos sinulla on jo käytössä sähköinen taloushallinto-ohjelma. Yritys/ yhdistys tekee vain sopimuksen verkkolaskujen välittäjän, eli verkkolaskuoperaattorin tai pankin kanssa, minkä jälkeen verkkolaskujen lähettämisen voi aloittaa saman tien.

Ennen verkkolaskun lähettämistä on hyvä tarkistaa voiko laskutettava asiakas vastaanottaa verkkolaskuja. Tiedon voi tarkistaa laskutettavan verkkosivuilta, josta yleensä löytyvät verkkolaskuosoite ja operaattoritunnus, jotka laskuttaja syöttää omaan taloushallinto-ohjelmaansa. Osoitteesta verkkolaskuosoite.fi voi tarkistaa mitkä yritykset voivat vastaanottaa ja/ tai lähettää verkkolaskuja.

Lähteet ja lisätietoa aiheesta: tieke.fi hakusanalla verkkolasku sekä verkkolaskut.fi

|Jari Vierimaa|

Oletko kyllästynyt odottamaan tilinsiirtojen kanssa?

Jos olet, suosittelen tutustumaan Siirto -palveluun

Siirto on ilmainen mobiilisovellus, jonka tavoitteena on tehdä rahansiirrosta vaivatonta, nopeaa ja turvallista. Siirto-maksujärjestelmä mahdollistaa maksut helposti kännykällä, luotettavasti tunnistetun puhelinnumeron välityksellä. Kyseisen sovelluksen ehdoton etu on, että se pystyy tarjoamaan reaaliaikaisia rahansiirtoja myös eri pankkien käyttäjien välillä.

Palveluun rekisteröityneet käyttäjät voivat siirtää rahaa toisilleen helposti pelkän maksun vastaanottajan puhelinnumeron perusteella. Sovelluksen voi antaa myös käyttää omia yhteystietoja, jolloin puhelinnumeroa ei tarvitse erikseen syöttää. Yksityishenkilöiden välisen rahansiirron lisäksi Siirtoa voi käyttää maksamiseen myös nettikaupoissa ja kaupan kassalla mobiilimaksupäätteellä.

siirto3.jpg

Siirto -sovelluksen käyttöönottoon tarvitaan vain verkkopankkitunnukset, älypuhelin, maksamiseen soveltuva tili, sekä mobiilisovellus. Mobiilisovelluksena voi käyttää joko oman pankin mobiilisovelluksesta löytyvää Siirto -palvelua tai ladata Siirto -sovelluksen.  Siirto-sovellus on saatavilla Android ja iOS-puhelimiin. Palveluun ei syötetä luottokortin tietoja, vaan rahat siirtyvät tililtä tilille.

Sovelluksessa siirretään rahaa muille rekisteröityneille käyttäjille pelkän puhelinnumeron avulla. Jos rahaa yrittää siirtää ei-rekisteröityneelle käyttäjälle, sovellus varoittaa tästä, eikä siirrä tällöin rahaa. Turvarajat maksuissa ovat pankkikohtaisia. Sovelluksen avulla voi rahan lähettämisen lisäksi saada ilmoituksen vastaanotetusta maksusta, lähettää maksupyyntöjä sekä tarkastella kaikkia Siirron kautta tehtyjä maksutapahtumia.

Lisää tietoa löydät:

https://siirto.fi/

Hallitsevatko salasanat sinua, vai sinä salasanoja

Tänä päivänä ihmisen elämä pyörii hyvin pitkälle erilaisten verkkopalvelujen ympärillä. Tietoa tallennetaan pilveen, pankkiasiat hoidetaan verkossa, ajanvaraus esim. lääkärin vastaanotolle hoituu netissä, samoin kuin reseptien uusiminen ja erilaisten terveystietojen ja -tulosten lukeminen. Kaikki vähänkin merkityksellinen ja tärkeä tieto on tänä päivänä suojattu jonkinlaisella käyttäjän tunnistuksella, tai sitten tieto on avoinna koko maailmalle, mikä on johtanut siihen, että palveluissa on tarve käyttää erilaisia salasanoja. Saman salasanan pienet variaatiot ovat huono idea, koska yhden salasanan vuotaessa pitkäkyntisen on helppo kokeilla myös niitä.

Koska salasanat ovat niin paljon vartijoina, on hämmästyttävää huomata, miten leväperäisesti niihin suhtaudutaan. Pahimmillaan sama helposti arvattava salasana kuten ”Sala5ana” on käytössä samanmuotoisena useissa palveluissa. Salasanojen pitäisi olla täysin erilaisia, mutta tämä tuottaa uuden ongelman: vaikka kaikki salasanat onnistuisikin painamaan muistiin, on lähes mahdotonta muistaa luotettavasti, mikä niistä on käytössä missäkin palvelussa.

Ratkaisua ongelmaan tarjoavat www-selaimet, jotka mahdollistavat salasanojen tallentamisen ja automaattisen syötön. Lisäksi ne tallentavat automaattisesti mm. nettilomakkeiden tiedot, jolloin samaa lomaketta ei tarvitse täyttää joka kerta uudelleen, esim. verkko-ostosten yhteydessä. Niiden heikkous on toiminta vain rajoitetuilla alustoilla. Applen iCloud-avainnippua voi käyttää vain sen omissa laitteissa, ja Chromen tai Firefoxin vastaavia ratkaisuja ainoastaan näiden selainten sisällä.

Hallitse salasanojasi salasanaohjelmalla

Salasanojen hallintaohjelmilla voidaan ylläpitää erilaisia ohjelmien tai verkkosivujen tarvitsemia salasanoja, jolloin käyttäjän ei tarvitse muistaa kuin yksi pääsalasana, jonka jälkeen ohjelma muistaa loput.

Salasanaohjelmia on perinteisesti totuttu ajattelemaan sovelluksina, mutta nykyisin kyseessä ovat lähes poikkeuksetta pilvipohjaiset, kaikilla merkittävillä alustoilla toimivat tuotteet ns. salasanamanagerit. Tällaisia ovat mm. McAfee LiveSafe -virustorjuntaohjelman lisäosana tarjottava True Key Identity Manager ja F-Securen tarjoama F-Secure Key. Molemmista on saatavilla pienin rajoituksin myös ilmaisversio, eikä vuosihintakaan ole kohtuuton.

True Key ei rajoita ilmaisversiossakaan käytettävien laitteiden määrää, rajoituksena on ainoastaan korkeintaan 15 käyttäjätunnuksen tallentaminen. F-Secure Key:n useita laitteita tukeva versio on maksullinen, eikä se True Key:n lailla kaappaa salasanoja lennosta www-palveluun kirjautumisen yhteydessä.

Muita hyväksi havaittuja salasanamanagereita ovat LastPass ja Dashlane.

Molemmista on saatavilla sekä ilmainen että maksullinen versio. LastPass tarjoaa riittävät ominaisuudet jo ilmaisversiossa, eikä laitteiden määrää ole rajoitettu. Niinpä salasanojen tietoturvan saa kuntoon kaikilla laitteilla yhtä aikaa ilman minkäänlaista rahallista panostusta.

Dashlanen parasta antia on äärimmäisen sulava ja häiriötön käyttökokemus. Käyttöönotto, salasanojen rekisteröinti ja automaattinen syöttö tapahtuvat kaikki parilla klikkauksella, eikä niihin tarvitse normaalisti kiinnittää minkäänlaista huomiota. Ilmaisversio on käytettävissä vain yhdellä laitteella kerrallaan, mikä on hienoinen puute LastPass:n verrattuna.

Salasanaa ei saa unohtaa

Käytännössä salasanojen hallintaohjelmat laittavat niihin tallennetut tiedot säilötiedostoon ja salaavat sen satunnaisella salausavaimella, joka puolestaan salataan käyttäjän valitsemalla salasanalla tai oikeammin pääsalalauseella.

Tarvitset siis vain yhden ainoan salasanan, jolla pääset käsiksi kaikkien käyttämiesi palveluiden salasanoihin. Hallintaohjelman salasanaa ei saa unohtaa, sillä ilman sitä hallintaohjelman tietoihin ei pääse millään käsiksi, eli se pitää vain muistaa. Pääsalalauseen voi varmuuden vuoksi kirjoittaa ylös ja pitää sen hyvässä tallessa. Lompakossa sitä ei kannata säilyttää.

|Jari Vierimaa|

Valokuitu ja mobiiliverkko: erot ja yhteneväisyydet

Kumpi sitten on parempi – huippunopea mobiiliverkko vai valokuitu?

Noin puolella suomalaisista kotitalouksista on käytettävissä valokuituliittymä. Moni asukas käyttää verkkoyhteytenä 3G- tai 4G- mobiiliverkkoa ja kokee siksi kiinteän valokuituverkon olevan hänelle tarpeeton ja siksi kallis. Tämä on täysin ymmärrettävää, kun tarkastelee tämän hetken suurimpien palveluntarjoajien mainontaa ja hinnoittelua. Harva kuluttaja ymmärtää mobiiliverkon olevan suorassa yhteydessä valokuituverkkoon tukiaseman kautta. Mobiiliverkkoon vaikuttavat myös ympäröivä maasto, rakennukset, sää sekä mobiiliverkon käyttöaste, eli myös muut käyttäjät. Yksi tukiasema pystyy kuitenkin palvelemaan kerrallaan vain rajallista määrää käyttäjiä samanaikaisesti. Näin ollen voidaan sanoa, että valokuitu tarjoaa paljon muutakin kuin vain nopeutta.

 

Tulevaisuudessa tiedon siirron tarve kasvaa entisestään

Pitkällä aikavälillä mobiilit ratkaisut eivät riitä kilpailemaan kiinteiden valokuituyhteyksien kanssa, mutta ne ovat ratkaisuja, jotka täydentävät toisiaan. Molempia yhteyksiä tarvitaan rinnakkain digitaalisessa tietoyhteiskunnassa.  Etäisyys tai yhtäaikaisten käyttäjien määrä ei kuitenkaan vaikuta valokuituyhteyden laatuun tai nopeuteen. Näin ollen, valokuituyhteydellä kotitalouksille pystytään myös varmemmin takaamaan, että todellinen yhteysnopeus on sama kuin luvattu nimellisnopeus. Teknisenä ratkaisuna kiinteä valokuitu onkin, niin nopeudeltaan, kuin toimintavarmuudeltaankin ylivoimainen verrattuna mobiileihin (3G, 4G, 5G) ratkaisuihin nyt ja lähitulevaisuudessa. Tästä kokonaisuudesta tiedottamista kaivataan, jotta ymmärrys valokuidun ja mobiiliyhteyksien eroihin ja keskinäisiä suhteita kohtaan lisääntyy. Tämä voisi lisätä entisestään valokuitukotitalouksien lukumäärää.

 

Mobiililiittymissä nopeus on lähes aina jotain muuta kuin mitä mainospuheissa luvataan

Langattomia yhteyksiä rajoittavat etäisyydet tukiasemista, niiden käyttöaste, sää olot ja ympäröivä maasto rakennuksineen. Näin ollen signaalin kantavuus voi olla vain muutamia kilometrejä. Jos Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kaikki kolkat haluttaisiin kattavan 4G-verkon piiriin, pitäisi tukiasemia olla parhaimmillaan jopa 500 metrin välein. 5G-verkko vaatii toimiakseen tätäkin tiheämmin olevat tukiasemat. Valokuidun tärkeimpiä etuja ovat luotettavuus, rajaton kapasiteetti ja valmius tulevaisuuden sähköisten palvelujen käyttöön. Valokuitu onkin ainut tekniikka, jota voidaan kohtuullisin kustannuksin päivittää aina tulevaisuuden mahdolliset tarpeet huomioiden. Sanotaan, että valokuituverkon nopeutta voidaankin kasvattaa lähes rajattomasti. Valokuituyhteydellä päästään yli sadan megabitin yhteysnopeuksiin. Vielä tätäkin huomattavasti nopeammat yhteydet ovat tulevaisuudessa mahdollisia: Esimerkiksi jo nykyisin valokuituliittymiin on tarjolla 1.000 megabitin eli 1 gigabitin nopeuksia. Yrityksille tarjotaan paikoin jopa 10 gigan nopeuksia.

Mikä valokuitu on ja missä se menee

Valokuitu on erittäin ohut lasista valmistettu johdin, jotka pitkin signaali siirtyy valon muodossa. Se on tiedonsiirtokyvyltään ja ominaisuuksiltaan ylivoimainen kuparikaapeleihin verrattuna. Yleensä valokuitukaapelit kaivetaan (aurataan) maahan. Näin valokuituyhteys ei ole altis säälle kuten langattomat yhteydet tai puhelinpylväissä kulkevat ADSL-yhteydet. Valokuituyhteys voidaan myös toteuttaa ilmateitse niin, että vahvistettu kuitukaapeli asennetaan kulkemaan sähköpylväissä. Tällöin kuitukaapeli sijoittuu muihin kaapeleihin nähden korkeussuunnassa alimmaksi ja on siten näitä paremmassa suojassa säältä.

 

 

 

Mobiilit maksutavat: Mobiili maksupääte ja mobiilimaksaminen

Pienet ja toiminnalliset maksupäätteet haastavat nyt perinteiset maksupäätteet

 

Pienyrittäjiä kiinnostaa etenkin hinta

Aikaisemmin käteiseen perustuneessa pienmaksamisessa on tapahtumassa iso muutos. Yhä suurempi osuus asiakkaista haluaa suorittaa ostoksensa pankki- tai luottokortilla, myös ne pienet ostokset. Pienille yrityksille ja toimijoille on voinut olla hankalaa vastata tähän tarpeeseen, perinteisten maksupäätejärjestelmien ollessa hintavia ja monimutkaisia. Tarjolla on erilaisia palvelupaketteja, kuten maksupäätteen vuokrausta joko pitkä- tai lyhytaikaisella sopimuksella. Perinteisen maksupäätteen kuukausivuokra vaihtelee 40–50 euron välillä ja aloitusmaksut ovat 60–100 euroa. Odotusaika voi olla jopa kuusi viikkoa. Tämä ei kuitenkaan ole sopiva tai käytännöllinen ratkaisu aloitteleville tai pienille yrityksille ja toimijoille. Uuden sukupolven mobiilimaksupääte saattaa olla pienille toimijoille oiva ja mahdollisesti paras ratkaisu vastaanottaa pankki- ja luottokorttimaksuja.

 

Kilpailun puute on pitänyt korttimaksamisen hinnan korkeana varsinkin pienyrityksille

 

Palveluntarjoajia on nyt useita – Ala on nopeassa kasvussa

Uuden sukupolven mobiilimaksupäätteet käyttävät WIFI- tai datayhteyttä tiedonsiirtoon. Viimeisten vuosien aikana markkinoille on tullut yhä useampia palveluntarjoajia. Hinnat muodostuvat useasta osasta ja vaihtelevat suuresti sopimustyypin ja palveluntarjoajan mukaan. Hintaan vaikuttavat eniten maksutapahtumien kappalemäärä ja yhteenlaskettu euro määräinen summa. Näitä mobiilimaksupäätteitä tarjoavat erilaisilla sopimusehdoilla mm. iZettle, Nets, Verifone, Bambora, Adcode, Sumup, Dna, Elisa ja Telia.

 

Hinnan lisäksi uusissa maksuratkaisuissa houkuttelevat ketteryys ja uuden tekniikan tuomat mahdollisuudet

 

Nämä uuden sukupolven mobiilimaksupäätteet ovat kooltaan pienimmillään karkkiaskin kokoisia. Niillä voi ottaa langattomasti yhteyttä älypuhelimeen. Edullisimmassakin versiossa voi älypuhelimeen ladattavan sovelluksen kautta hallita maksutapahtumia, seurata raportointeja, lähettää sähköisiä kuitteja ja luoda tuotekategorioita.

 

Moderni mobiilimaksupääte on oiva laite kaikenlaiselle pienyrittämiselle ja -toiminnalle

 

Esimerkiksi
iZettlen maksupääte voidaan kytkeä langattomasti iPhoneen, iPadiin ja Android-laitteisiin. Windows-versio on tulossa myöhemmin. Tavanomaisesta korttimaksamisesta poiketen, kauppias tekee sopimuksen vain iZettlen kanssa. iZettlellä on puolestaan sopimukset pankkien ja luottoyhtiöiden kanssa. iZettle ottaa osuuden jokaisesta maksutapahtumasta. Maksupäätteen hinta vaihtelee tyypin mukaan, kuukausimaksua tai aikaan sidottua sopimusta ei ole. Maksutapoina käyvät Visa, Visa Electron, Mastercard, Maestro, V Pay ja American Express.

 

Kännykällä tapahtuva mobiilimaksaminen avaa mahdollisuuden uuden tason kokemuksille

Käteisen ja kortilla maksamisen rinnalle ovat rynnistäneet mobiilit maksutavat. Mobiilimaksaminen on maksutapa, jossa verkko-ostos varmistetaan tunnuslukulistan tai luottokorttinumeron sijaan matkapuhelimen sovelluksesta. Tämä vaatii älypuhelinsovelluksen, jolla hallitaan korttitietoja ja hyväksytään maksu. Mobiililompakko on puolestaan matkapuhelimen sovelluksessa majaileva ”digitaalinen lompakko”, johon tallennetaan rahaa, pankki- ja luottokortteja sekä kanta-asiakaskortteja. Mobiilimaksamiseen kehitetään jatkuvasti uusia sovelluksia. Seuraavassa on lueteltuna Suomessa toimivat mobiilimaksamisen järjestelmät ja toimijat, aakkosjärjestyksessä: Aktia Wallet, Apple Pay, Apple Wallet, Fitbit Pay, Garmin Pay, Google Pay, Klarna, Masterpass, Mobiilimaksu, Mobilepay, Nordea Wallet, Pivo, S-Mobiili, Samsung Pay ja Siirto.

Mobiilimaksu on turvallinen vaihtoehto

Mobiilimaksaminen ei sisällä samankaltaisia riskejä ostajalle, kuten tekstiviestipalveluissa oli. Esimerkiksi kestotilauksen tekeminen vahingossa ei ole mahdollista. Palvelun hinta on aina merkitty ”ostonappiin” selkeästi, ja ostajan pitää erikseen hyväksyä palvelun käyttöehdot. Matkapuhelinoperaattorit käyvät palvelutarjoajat etukäteen tarkasti läpi ja ennen palvelun avaamista, operaattorille pitää toimittaa selkeä palvelukuvaus, mikäli kyseessä on kestotilauspalvelu. Mobiilimaksuille voidaan myös operaattorikohtaisesti asettaa ostokielto, esimerkiksi lapsen käytössä olevaan liittymään. Mobiilimaksu parantaa turvallisuutta. Perinteisessä pankki- ja luottokorttimaksussa tiedot välitetään kauppiaalle, mobiilimaksussa ne pysyvät piilossa puhelimessa.

 

Maksusovellusten opettelu voi myös nousta ei-diginatiiville yrittäjälle kynnyskysymykseksi

 

Mobiilimaksamiseen toivotaankin jonkinlaista standardointia

Mobiilimaksamisen yksi kasvua hidastava tekijä piilee maksutapojen moninaisuudessa. Pankeilla on omia maksusovelluksia, samoin älypuhelinvalmistajilla. Jotkut sovellukset rajaavat käytön asiakkuuden tai puhelimen oman käyttöjärjestelmän mukaan. Tämä on yrittäjille haaste. Kaikki maksaminen on yrittäjälle kallista, jolloin useamman erilaisen maksutavan ylläpitäminen se vasta kallista on, etenkin pienyrittäjälle. Useiden vaihtoehtojen keskellä pitäisi pohtia, mikä on se oma kohderyhmä ja heidän suosimat maksutavat. Jonkin nykyisen maksutavan elinkaari voi jäädä tulevaisuudessa vain muutamaan vuoteen, jolloin nyt tehty investointi ei tuota pidempää aikaa. Uusiin maksutapoihin on monen yrittäjän vaikea lähteä mukaan ennen kuin kuluttajat käyttävät kyseistä palvelua. Toisaalta, kuluttajat eivät lähde vauhdilla mukaan ennen kuin on riittävästi palveluita.

 

Lue myös: http://www.kainuunnuotta.net/fi/rajatonverkosto/ohjeet/#Mobiilimaksaminen

 

 

 

Some: Jäsenhankinta sosiaalisessa mediassa

Jäsenten palveleminen, heidän tarpeidensa kuuntelu ja palautteeseen reagoiminen sekä uusien jäsenten hankkiminen ovat kaikki olennainen osa minkä tahansa yhdistyksen toimintaa – jos vanhat jäsenet eivät pysy jäseninä eikä uusia tule lisää, kuihtuu toiminta vähitellen kokonaan.

Verkko ja sosiaalinen media tarjoavat uudenlaisia työkaluja uusjäsenhankintaan. Uusien jäsenten tavoittamisessa henkilökohtainen kontakti on useimmiten tärkeää, ja siksi toiminta kannattaa suunnitella niin, että jäsenhankinnan toimet näkyvät sekä verkossa että kasvotusten tapahtuvassa toiminnassa.

Jasenhankinta_kuvitus

Verkossa jäsenhankintakampanjana voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kilpailu, jossa kannustetaan olemassa olevia jäseniä hakkimaan uusia jäseniä (”Kuka hankkii eniten?”). Potentiaalisille jäsenille voi myös suunnata suoraa markkinointia – ja luvata vaikkapa hyviä liittymisetuja.

Hyvin kohdennettua sosiaalisen median mainostamista kannattaa hyödyntää jäsenhankinnassa. Se on mahdollista esimerkiksi Facebookissa, YouTubessa ja Googlessa.

Jäsenhankinnan puitteissa on tärkeää saada aikaan aktiivista keskustelua sosiaalisessa mediassa. Tärkeää on, että keskustelussa on esillä mahdollisimman paljon positiivista viestintää yhdistyksen toiminnasta, jäsenyyden eduista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Kaikkein olennaisinta on viestiä niistä asioista, joiden takia yhdistykseen on hyvä kuulua.

hand-people-heart

Verkkosivuille voi esimerkiksi tehdä sivun, jossa luetellaan syitä miksi jäseneksi kannattaa tulla – ja mahdollistaa sivun jakaminen jakamistoiminnon avulla sosiaalisen median profiileissa. Ja tietysti mitä laajemmin nykyiset jäsenet tietoa jakavat, sitä paremmin tieto leviää ja sitä enemmän potentiaalisia jäseniä on mahdollista tavoittaa.

Verkkosivuilla on hyvä olla myös ”liity jäseneksi”-painike, josta pääsee mahdollisimman helposti ja nopeasti ilmoittamaan kiinnostuksestaan tai liittymään suoraan jäseneksi.

 

Muista ainakin nämä:

Tietoa jäsenyydestä on helposti löydettävissä ja se on esillä kaikissa yhdistyksen käyttämissä sosiaalisen median kanavissa toistuvasti.

Jäseneksi liittyminen on tehty helpoksi (esim. ”Liity jäseneksi” -painike ja lyhyt lomake verkossa).

Viesti on selkeä: mikä yhdistys on ja miksi siihen kannattaa liittyä.

Jäsenyyteen kannustavat olemassa olevien jäsenten positiiviset kokemukset ja kertomukset yhdistyksestä, sen toiminnasta ja jäsenyydestä.

 

Lähteet ja lisätietoa:

|Maarit Vuorela|


Tuliko mieleen kysyttävää? Jäikö jokin hyvä vinkki antamatta? Oletteko onnistuneet jäsenhankinnassa somessa? Kysy, vinkkaa ja kerro kommenteissa!

Lue blogistamme myös lyhyt Facebook-opas yhdistyksille sekä vinkkejä Instagramin, Twitterin ja YouTuben käyttöön. Hyödyntäkää somea myös tapahtumamarkkinoinnissanne!

Some: Tapahtumamarkkinointi sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median avulla on mahdollista – ja kannattaa – markkinoida tapahtumia sekä etukäteen, tapahtuman aikana että sen jälkeen. Samalla markkinointia voidaan tehdä hyvinkin kohdennetusti. Tapahtuman onnistunut somemarkkinointi edesauttaa parhaimmillaan organisaation tunnettuutta, osaamista ja mainetta.

1. Aloita ajoissa ennen h-hetkeä

Ennen tapahtumaa tehtävän markkinoinnin tarkoituksena on tehdä tilaisuutta tunnetuksi ja houkutella osallistujia. Tapahtumista voidaan sekä jakaa tietoa sosiaalisessa mediassa että mainostaa maksullisesti.

Tiedon jakamiseen kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman moni organisaatiosta. Lisäksi sidosryhmille kannattaa jakaa tietoa aktiivisesti ja kannustaa myös heitä jakamaan tietoa omissa verkostoissaan ja kanavissaan. Lisäksi etukäteen kannattaa sopia kuka vastaa somepäivityksistä tapahtuman aikana – näin päivittäminen ei jää muun toiminnan jalkoihin ja unohdu kiireisenkään tapahtumatoteutuksen keskellä.

tapahtuma_markkinointi_kuvitus_2

Tapahtumasta voi kertoa esimerkiksi luomalla Facebookiin tapahtumasivun, ja jakamalla tietoa siitä. Tapahtumasivulla osallistujat voivat ilmoittaa kiinnostuksestaan ja osallistumisestaan tapahtumaan sekä kutsua kavereita mukaan. Jos olette Twitterissä, kannattaa siellä jakaa linkkejä tapahtumailmoituksiin ja YouTubessa voi laittaa esille videoita aiemmista tapahtumista ja jakaa linkkejä niihin. Lyhyitä videoita voi tuoda esille myös kotisivuilla ja Facebookissa – videot kertovat ihmisille konkreettisemmin mistä tapahtumassa on kyse ja ”virittävät tunnelmaan”.

Sosiaalisen median lisäksi tapahtumasta on hyvä tiedottaa perinteisinkin keinoin, esimerkiksi internetsivuilla (Ajankohtaista-palsta, tapahtumakalenteri), sähköisessä uutiskirjeessä, painetussa uutiskirjeessä, painetuissa tapahtumaesitteissä, lehdessä, verkkolehdessä, tekstiviesteillä tai sähköpostilla.

tapahtuma_markkinointi_kuvitus_3

2. Ole aktiivinen tapahtuman aikana

Tapahtuman aikana kannattaa olla aktiivinen itse, mutta myös kannustaa muita kertomaan tapahtumasta omissa sosiaalisen median kanavissaan. Mobiililaitteet mahdollistavat ajantasaisen kommunikaation mistä tahansa, ja nykyään somen käyttäjät jakavatkin paljon tietoa läsnäolostaan eri paikoissa ja tapahtumissa.

Paikalla olijoita kannattaa rohkaista käyttämään sosiaalista mediaan tapahtuman aikana. Yksi keino jakaa tietoa tapahtumista paikan päältä ovat Twitterin aihetunnisteet (#hashtagit). Niiden avulla kaikki tapahtumasta tehdyt julkaisut löytyvät kootusti yhdestä listasta. Keksi siis tapahtumallesi oma hashtag, ja kerro siitä kävijöille – käytä tunnistetta jo etukäteismarkkinoinnissa, niin se tulee tutuksi myös yleisölle.

Tapahtuman aikana sosiaalisessa mediassa voi viestiä käytännön informaatiota, viestejä, kuvia ja videota itse tapahtumasta, sen ohjelmasta sekä mahdollisista viime hetken muutoksista. Kuvia ja videoita kannattaa ottaa tapahtumassa myös myöhempää käyttöä varten: tapahtuman jälkiuutisointi sekä seuraavien tapahtumien markkinointi helpottuvat monipuolisen materiaalin myötä.

Tapahtumia voi toki lähettää myös suorana verkkoon, esimerkiksi Facebook, Instagram ja YouTube mahdollistavat livevideon lähettämisen suoraan paikan päältä.

tapahtuma_markkinointi_kuvitus

3. Älä unohda kävijöitä tapahtuman jälkeen

Onnistuneen tapahtuman järjestämisen jälkeen on hyvä vetää henkeä, mutta ei unohtaa sitä lopullisesti. Kävijöiltä on hyvä pyytää palautetta ja kehitysideoita tulevia tapahtumia ajatellen, mahdollisesti sitouttaa heidät organisaation toimintaan sekä kiittää mukanaolosta.

Esiintyjien esitysmateriaalit voi jakaa (luvan saatuaan) esimerkiksi Slideshare-palveluun, ja välittää myös jälkikäteen osallistujille – ja toki muillekin kiinnostuneille.

Kannattaa myös pohtia, mitä kävijöiden haluaa tekevän tapahtuman jälkeen: haluatteko seuraajia sosiaaliseen mediaan, kävijöitä kotisivuille tai tilaajia uutiskirjeelle. Jaa linkkejä ja materiaalia, sekä kutsu ja kehota kävijöitä tykkäämään, seuraamaan, tilaamaan ja lukemaan. Pyydä uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Tee toiminta ja osallistuminen helpoksi, niin pääset todennäköisemmin haluttuun tulokseen.

tapahtuma_markkinointi_kuvitus_4-1

Sometoimisto Kuulun ohjeet tapahtuman jälkimarkkinointiin:

  1. Suunnittele jälkimarkkinointi hyvissä ajoin etukäteen
  2. Kiitä!
  3. Pyydä palautetta
  4. Ohjaa eteenpäin
  5. Muista mitä tuli luvattua
  6. Pidä yhteyttä ja tuota lisäarvoa!

 

Lähteet ja lisätietoa:

|Maarit Vuorela|


Tuliko mieleen kysyttävää? Jäikö jokin hyvä vinkki antamatta? Oletteko markkinoineet tapahtumaanne onnistuneesti somessa? Kysy, vinkkaa ja kerro kommenteissa!

Lue blogistamme myös lyhyt Facebook-opas yhdistyksille sekä vinkkejä Instagramin, YouTuben ja Twitterin käyttöön. Muistakaa tuoda tapahtumanne esille myös toimivilla verkkosivuillanne.