Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2019

Näin parannat kotisivujesi näkyvyyttä

Haettaessa tietoa tuotteista tai palveluista tai ratkaisua johonkin ongelmaan, aloitetaan etsiminen yleensä jollakin hakukoneella,  tänä päivänä useimmiten Googlella. Saadaksesi tiedon etsijät kotisivuillesi, tulee sivuston nousta hakutuloksissa mahdollisimman korkealle. Voit helposti tarkistaa onko sivustosi tällä hetkellä Googlen hakemistossa tekemällä sivustosi URL-osoitteella site:-haun. Kirjoita Googlen hakukenttään site:example.fi. Korvaa example.fi omalla verkko-osoitteellasi, esim. site:rajatonverkosto.fi

Jos Googlen indeksointirobotit eivät löydä sivustoasi, syy on yleensä yksi seuraavista:

  • Sivustoa ei ole yhdistetty tehokkaasti muihin verkkosivustoihin.
  • Olet juuri avannut uuden sivuston, eikä Google ole vielä ehtinyt indeksoida sitä.
  • Sivuston rakenteen vuoksi Googlen on vaikea indeksoida sen sisältöä tehokkaasti.
  • Kun Google yritti indeksoida sivustoasi, tapahtui virhe.

Muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä voit varmistaa, että sivustosi näkyy Googlen hakutuloksissa.

Sanat joilla kotisivusi tulisi löytyä

Kotisivujen tulisi listautua hakuihin muillakin sanoilla kuin yrityksen/ yhdistykset tai järjestön nimellä. Haettaessa ongelmaan ratkaisua etsitään yleensä palvelua tai vaihtoehtoja. Tarve voi olla myös jäsentymätön, jolloin hakuja tehdään käyttämällä hakusanana käsillä olevaa ongelmaa.

Aloita listaamalla nämä avainsanat, jotka kuvaavat yritystäsi/ yhdistystäsi tai järjestöäsi:

  • Nimi, paikkakunta tai toiminta-alue
  • Mitä palveluita tai tuotteita yrityksesi/ yhdistyksesi tai järjestösi tarjoaa
  • Millaisiin ongelmiin palvelusi tarjoavat ratkaisun

Tee sitten Googlessa hakuja valitsemillasi sanoilla, vertaile hakutuloksia ja sitä, kuinka paljon hakutuloksia sanat saavat. Tämä auttaa sinua päättämään mitkä sanat ovat yrityksellesi merkityksellisimpiä.Valitse mielestäsi osuvimmat sanat. Valittuja hakusanoja voi olla paljonkin, mutta esimerkiksi 5-10 sanan lista on hyvä määrä alkuun.

Lisää sitten valitsemasi sanat kotisivuillesi. Kun käytät valitsemiasi sanoja kotisivujesi sisällössä, pystyvät hakukoneet nostamaan sivusi mukaan näillä sanoilla tehtäviin hakuihin. Kaikkia sanoja ei tarvitse sijoittaa jokaiselle sivuille, vaan eri sivuja kannattaa optimoida eri sanoille. Joka palvelulle tai toiminnolle on hyvä tehdä oma sivu, jotta voit optimoida sivun kyseistä palvelua tai toimintoa ajatellen.

Tärkeimpiä valitsemiasi sanoja kannattaa käyttää sivun otsikossa ja sivun kuvaustekstissä (description), sisällön otsikoissa ja itse tekstissällössä. Myös kuvien kuvailuteksteissä (alt-tekstit) niitä on hyvä käyttää, jolloin kuvat löytyvät käytetyillä sanoilla myös hakukoneiden kuvahauissa. Osoitepoluissa (url) kannattaa myös käyttää sivun tärkeimpiä hakusanoja. Esimerkiksi tuotesivun osoitteeksi kannattaa määrittää tuotteen nimi ja tuoteryhmä. Huomaa kuitenkin, että osoitteissa ei voi käyttää välilyöntejä tai erikoismerkkejä, vaan ne kannattaa korvata esimerkiksi viivalla. Myös ääkkösiä ja isoja kirjaimia tulee välttää.

Kotisivut eivät näy Googlessa juuri lisätyillä sanoilla heti muutosten jälkeen. Hakukonenäkyvyys päivittyy sitä mukaa, kun Google käy päivittämässä tietonsa sivustostasi. Tähän voi mennä useita päiviä tai viikkoja.

Hanki linkkejä ohjaamaan kotisivullesi

Linkit sivuille muualta internetistä nostavat kotisivujesi painoarvoa hakutuloksissa. Google arvioi myös sivuillesi linkittäneen sivuston laatua. Mitä laadukkaampi viittaava sivusto on, sitä enemmän saat hyötyä linkityksestä. Lisää kotisivujesi linkit sosiaalisen median profiileihisi ja muualle mihin voit ne itse helposti liittää. Yhteistyökumppaneilta kannattaa myös pyytää linkitystä sivuillesi.

Kannattaa myös linkittää kotisivujesi sisällä sivulta toiseen. Linkki voi esimerkiksi viitata palveluun josta mainitaan tekstissä lyhyesti ja linkki ohjaa sivulle jossa palvelusta kerrotaan enemmän. Näin hakukoneet hahmottavat paremmin mihin aiheeseen sisältösi kuuluu. Samasta syystä voi olla hyvä linkittää omilta sivuilta ulkopuolisiin lähteisiin jossa kerrotaan lisää tai tarkemmin käsittelemästäsi asiasta.

Kun olet valinnut sanat joilla haluat löytyä Googlessa, lisännyt sanat kotisivuille ja hankkinut linkkejä, olet jo pitkällä hakukoneoptimoinnissa. Omaa hakukonesijoitusta voit tarkastella tekemällä itse hakuja ja katsomalla mille sijalle sivustosi listautuu. Sijoitusta seurattaessa selaimessa kannattaa käyttää “yksityinen selaus” -ominaisuutta, tai tyhjentä selaimen selaushistoria, jotta aiemmat hakusi eivät vaikuta hakutuloksiin. Muista kuitenkin, että tekemäsi muutokset vaikuttavat hakutuloksiin päivien tai viikkojen viiveellä.

|Jari Vierimaa|

Tukea tarvitaan

Silmiini sattui 12.10.2019 Kainarista (Kainuun Sanomien viikonloppuliite) hyvä juttu sähköisistä palveluista ja niiden käytöstä. Jutussa käsiteltiin pääasiassa Soten sähköisten palvelujen käyttöä, mutta samat jutussa mainitut käytön esteet pätevät kaikkiin digitaalisiin palveluihin.

Jutun mukaan suurin sähköisten palvelujen käyttäjäryhmä ovat nuoret, hyvin koulutetut ihmiset, mikä ei liene yllätys. Tämä ryhmä muodostuu ns. edelläkävijöistä (kellokkaista), jotka kokeilevat mielellään uutta tekniikkaa ja osaavat käyttää sitä. Tämä on tärkeä ryhmä uusien palvelujen, tuotteiden ja palvelumuotojen kehittämisessä, koska he kertovat kokemuksistaan eteenpäin ja saavat pikkuhuljaa muutkin kokeilemaan ja tutustumaan uusiin palvelumuotoihin tai tuotteisiin. Usein he toimivat myös lähipiirilleen tutoreina.

Uusien palvelumuotojen, tässä tapauksessa sähköisten palvelujen, jalkauttamisessa arkipäivän käyttöön avainasemassa on kuitenkin kysymys; miten palvelu saadaan suurten kansanryhmien, tavallisten kansalaisten käyttöön?

Ensinnäkin kyse on tiedottamisesta. Aina alalla työskentelevät ammattilaisetkaan eivät osaa kertoa asiakkailleen saatavilla olevista digipalveluista, vaikka juuri he ovat avainasemassa oman alansa digipalvelujen käyttöönotossa. Tiedottamisen lisäksi tarvitaan uusien digipalvelujen käytön valmennus ja tuki myös palvelun tuottajille. Tiedottaminen uusista ja jo käytössä olevista digipalveluista on pitkäjänteistä työtä, jossa tehokkaaksi menetelmäksi on osoittautunut toisten käyttäjien positiiviset kokemukset. Esim. yrittäjä uskoo parhaiten toisen yrittäjän kokemuksia sähköisen palvelun käytöstä. Ihmiset ovat innokkaampia kokeilemaan uusia palveluja, kun he kokevat niistä olevan hyötyä.

Toisekseen palvelujen pitää olla helppokäyttöisiä. Suunnittelussa on huomioitava eri käyttäjäryhmät, yksi ja sama käyttöliittymä ei varmasti palvele kaikkia käyttäjäryhmiä, esim. nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat. Jotta sähköinen palvelu otetaan laajasti käyttöön sen on oltava mahdollisimman yksinkertainen, helppo ja helposti saavutettava. Jos käyttäjä kokee joka kerta palvelua käyttäessään epävarmuutta ja osaamattomuutta, jää palvelu varmasti käyttämättä ja turvaudutaan mieluummin tutuun tapaan hoitaa asia joko puhelimella tai henkilökohtaisella käynnillä. Sähköisen palvelun täytyy ratkaista asiakkaan ongelma helpommin, nopeammin ja joustavammin kuin perinteinen menetelmä. Suunnitteluun pitää saada mukaan jo varhaisessa vaiheessa sekä palvelun tuottajat että palvelun käyttäjät.

Tiedottamisen ja laajapohjaisen suunnittelun lisäksi tarvitaan helposti löydettävät ja selkeät tukipalvelut. Tässäkin on isoja eroja eri käyttäjäryhmien kesken siinä, millaisia tukipalveluja ja miten toteutettuja tarvitaan. Toisille pitää olla tarjolla henkilökohtaista opastusta, toisille riittää netistä löytyvät ohjeet. Yhtä kaikille on, että tukipalvelut pitää olla helposti saatavilla silloin, kun tukea palvelun käyttöön tarvitaan. Kainarin jutun mukaan häpeä ja virheiden tekemisen pelko  ovat uuden oppimisen tiellä etenkin digipalveluissa. Tämä pitää varmasti paikkansa, sillä kukapa haluaisi tuntea itsensä idiootiksi.

Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa tavallisille kansalaisille kehitetään satoja uusia sähköisiä palveluja joiden avulla on mahdollista tehostaa toimintaa sekä parantaa ja monipuolistaa palvelun laatua. Kaikkea henkilökohtaisen palvelun tarvetta nämä eivät varmaankaan poista, mutta digipalvelujen laajalla käytöllä voidaan henkilökohtaisen palvelun resurssit kohdentaa niihin jotka tarvitsevat paikan päällä asiointia.

Kuten Kainarin jutussa todettiin: ”Keskeistä on, että digikehittäminen ei mene omaa latua eteenpäin, vaan se on kytketty toiminnan kehittämiseen”. Asia pitää nähdä laajempana kokonaisuutena.

|Jari Vierimaa|