Arkistot kuukauden mukaan: Toukokuu 2019

Verkkolasku

”Kun kusti polkee – niin posti kulkee” -sanonnalla viitattiin postinjakeluun aikana, jolloin suurin osa esim. yritysten ja yhdistysten laskutuksesta hoitui kirjelaskuilla. Toisin on tänä päivänä. Yhä suurempi osa laskuista kulkee bitteinä, eli verkkolaskuina sähköisesti lähettäjältä vastaanottajalle.

Verkkolaskujen lähettäminen on kasvanut räjähdysmäisesti, tänä päivänä yli 70 % yrityksistä lähettää ja vastaanottaa verkkolaskuja. Monet suuret yritykset ja julkisen sektorin toimijat ovat ilmoittaneet, etteivät enää ota vastaan paperilaskuja. Tällöin laskujen lähettäjälle jää vaihtoehdoiksi laskujen lähettäminen omasta taloushallinto-ohjelmasta, tai paperilaskun lähettäminen laskutettavan yrityksen/ julkisen sektorin toimijan osoittamaan skannauspalveluun, jossa paperilaskusta muodostetaan verkkolasku. Joissakin tapauksissa laskun tiedot voi syöttää manuaalisesti laskutettavan asiakkaan portaaliin.

Erilaiset sähköisesti välitettävät laskut. Mitä eroa?

Verkkolaskulla tarkoitetaan sähköistä laskusanomaa (yleensä XML. muodossa lähetettyä laskua.) Verkkolaskua tukeva ostoreskontrajärjestelmä kykenee vastaanottamaan XML-sanoman, eikä laskua tarvitse erikseen tulostaa tai skannata.

Sähköisellä laskulla viitataan yleensä samaan asiaan kuin verkkolaskulla. Toisinaan sähköiseen laskuun ymmärretään kuuluvaksi myös sähköpostitse välitetty lasku.

E-laskulla tarkoitetaan kuluttajan verkkopankkiinsa saamaa sähköistä laskua.

NetPosti-lasku on puolestaan Postin/ Itellan tarjoama palvelu kuluttajille.

Verkkolaskutuksen käsitteitä

Verkkolaskuoperaattori on välittäjä, joka lähettää ja ottaa vastaan verkkolaskut puolestasi. Yrityksen/ yhdistyksen verkkolaskut saapuvat verkkolaskuoperaattorille, josta ne käydään hakemassa sähköisesti suoraan yrityksen/ yhdistyksen taloushallinto-ohjelmaan. Kaikki Suomessa toimivat verkkolaskuoperaattorit ja pankit välittävät verkkolaskuja toisilleen.

Verkkolaskuosoite kertoo osoitteen, minne yritys/ yhdistys voi vastaanottaa verkkolaskuja. Verkkolaskuosoitteen yritys/ yhdistys saa verkkolaskuoperaattorilta solmittuaan verkkolaskusopimuksen. Verkkolaskuosoite koostuu kahdesta osasta; varsinainen verkkolaskuosoite ja välittäjätunnus, joka kertoo minkä verkkolaskuoperaattorin asiakas yritys/ yhdistys on. Suomalaisten yritysten/ yhdistysten verkkolaskuosoitteet löytyvät osoitteesta verkkolaskuosoite.fi.

Pankkiverkko on suomalaisten pankkien muodostama verkkolaskuverkko. Käytännössä kaikki suomalaiset pankit tarjoavat verkkolaskupalveluja. Yritys/ yhdistys saa pankkiverkon käyttöönsä tehtyään sopimuksen jonkin verkkolaskuoperaattorin kanssa, minkä jälkeen verkkolaskuja voi

Verkkolaskuformaatti on tiedostomuoto, jossa verkkolaskut ovat. Yleisimmät Suomessa käytössä olevat formaatit ovat Finvoice ja Teapps. Yleisimmät taloushallinto-ohjelmat osaavat käsitellä jompaakumpaa formaattia.

Siirtyminen verkkolaskutukseen ja verkkolaskujen vastaanottoon

Siirtyminen lähettämään ja vastaanottamaan verkkolaskuja käy helposti, varsinkin jos sinulla on jo käytössä sähköinen taloushallinto-ohjelma. Yritys/ yhdistys tekee vain sopimuksen verkkolaskujen välittäjän, eli verkkolaskuoperaattorin tai pankin kanssa, minkä jälkeen verkkolaskujen lähettämisen voi aloittaa saman tien.

Ennen verkkolaskun lähettämistä on hyvä tarkistaa voiko laskutettava asiakas vastaanottaa verkkolaskuja. Tiedon voi tarkistaa laskutettavan verkkosivuilta, josta yleensä löytyvät verkkolaskuosoite ja operaattoritunnus, jotka laskuttaja syöttää omaan taloushallinto-ohjelmaansa. Osoitteesta verkkolaskuosoite.fi voi tarkistaa mitkä yritykset voivat vastaanottaa ja/ tai lähettää verkkolaskuja.

Lähteet ja lisätietoa aiheesta: tieke.fi hakusanalla verkkolasku sekä verkkolaskut.fi

|Jari Vierimaa|