Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2018

Some: Tapahtumamarkkinointi sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median avulla on mahdollista – ja kannattaa – markkinoida tapahtumia sekä etukäteen, tapahtuman aikana että sen jälkeen. Samalla markkinointia voidaan tehdä hyvinkin kohdennetusti. Tapahtuman onnistunut somemarkkinointi edesauttaa parhaimmillaan organisaation tunnettuutta, osaamista ja mainetta.

1. Aloita ajoissa ennen h-hetkeä

Ennen tapahtumaa tehtävän markkinoinnin tarkoituksena on tehdä tilaisuutta tunnetuksi ja houkutella osallistujia. Tapahtumista voidaan sekä jakaa tietoa sosiaalisessa mediassa että mainostaa maksullisesti.

Tiedon jakamiseen kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman moni organisaatiosta. Lisäksi sidosryhmille kannattaa jakaa tietoa aktiivisesti ja kannustaa myös heitä jakamaan tietoa omissa verkostoissaan ja kanavissaan. Lisäksi etukäteen kannattaa sopia kuka vastaa somepäivityksistä tapahtuman aikana – näin päivittäminen ei jää muun toiminnan jalkoihin ja unohdu kiireisenkään tapahtumatoteutuksen keskellä.

tapahtuma_markkinointi_kuvitus_2

Tapahtumasta voi kertoa esimerkiksi luomalla Facebookiin tapahtumasivun, ja jakamalla tietoa siitä. Tapahtumasivulla osallistujat voivat ilmoittaa kiinnostuksestaan ja osallistumisestaan tapahtumaan sekä kutsua kavereita mukaan. Jos olette Twitterissä, kannattaa siellä jakaa linkkejä tapahtumailmoituksiin ja YouTubessa voi laittaa esille videoita aiemmista tapahtumista ja jakaa linkkejä niihin. Lyhyitä videoita voi tuoda esille myös kotisivuilla ja Facebookissa – videot kertovat ihmisille konkreettisemmin mistä tapahtumassa on kyse ja ”virittävät tunnelmaan”.

Sosiaalisen median lisäksi tapahtumasta on hyvä tiedottaa perinteisinkin keinoin, esimerkiksi internetsivuilla (Ajankohtaista-palsta, tapahtumakalenteri), sähköisessä uutiskirjeessä, painetussa uutiskirjeessä, painetuissa tapahtumaesitteissä, lehdessä, verkkolehdessä, tekstiviesteillä tai sähköpostilla.

tapahtuma_markkinointi_kuvitus_3

2. Ole aktiivinen tapahtuman aikana

Tapahtuman aikana kannattaa olla aktiivinen itse, mutta myös kannustaa muita kertomaan tapahtumasta omissa sosiaalisen median kanavissaan. Mobiililaitteet mahdollistavat ajantasaisen kommunikaation mistä tahansa, ja nykyään somen käyttäjät jakavatkin paljon tietoa läsnäolostaan eri paikoissa ja tapahtumissa.

Paikalla olijoita kannattaa rohkaista käyttämään sosiaalista mediaan tapahtuman aikana. Yksi keino jakaa tietoa tapahtumista paikan päältä ovat Twitterin aihetunnisteet (#hashtagit). Niiden avulla kaikki tapahtumasta tehdyt julkaisut löytyvät kootusti yhdestä listasta. Keksi siis tapahtumallesi oma hashtag, ja kerro siitä kävijöille – käytä tunnistetta jo etukäteismarkkinoinnissa, niin se tulee tutuksi myös yleisölle.

Tapahtuman aikana sosiaalisessa mediassa voi viestiä käytännön informaatiota, viestejä, kuvia ja videota itse tapahtumasta, sen ohjelmasta sekä mahdollisista viime hetken muutoksista. Kuvia ja videoita kannattaa ottaa tapahtumassa myös myöhempää käyttöä varten: tapahtuman jälkiuutisointi sekä seuraavien tapahtumien markkinointi helpottuvat monipuolisen materiaalin myötä.

Tapahtumia voi toki lähettää myös suorana verkkoon, esimerkiksi Facebook, Instagram ja YouTube mahdollistavat livevideon lähettämisen suoraan paikan päältä.

tapahtuma_markkinointi_kuvitus

3. Älä unohda kävijöitä tapahtuman jälkeen

Onnistuneen tapahtuman järjestämisen jälkeen on hyvä vetää henkeä, mutta ei unohtaa sitä lopullisesti. Kävijöiltä on hyvä pyytää palautetta ja kehitysideoita tulevia tapahtumia ajatellen, mahdollisesti sitouttaa heidät organisaation toimintaan sekä kiittää mukanaolosta.

Esiintyjien esitysmateriaalit voi jakaa (luvan saatuaan) esimerkiksi Slideshare-palveluun, ja välittää myös jälkikäteen osallistujille – ja toki muillekin kiinnostuneille.

Kannattaa myös pohtia, mitä kävijöiden haluaa tekevän tapahtuman jälkeen: haluatteko seuraajia sosiaaliseen mediaan, kävijöitä kotisivuille tai tilaajia uutiskirjeelle. Jaa linkkejä ja materiaalia, sekä kutsu ja kehota kävijöitä tykkäämään, seuraamaan, tilaamaan ja lukemaan. Pyydä uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Tee toiminta ja osallistuminen helpoksi, niin pääset todennäköisemmin haluttuun tulokseen.

tapahtuma_markkinointi_kuvitus_4-1

Sometoimisto Kuulun ohjeet tapahtuman jälkimarkkinointiin:

  1. Suunnittele jälkimarkkinointi hyvissä ajoin etukäteen
  2. Kiitä!
  3. Pyydä palautetta
  4. Ohjaa eteenpäin
  5. Muista mitä tuli luvattua
  6. Pidä yhteyttä ja tuota lisäarvoa!

 

Lähteet ja lisätietoa:

|Maarit Vuorela|


Tuliko mieleen kysyttävää? Jäikö jokin hyvä vinkki antamatta? Oletteko markkinoineet tapahtumaanne onnistuneesti somessa? Kysy, vinkkaa ja kerro kommenteissa!

Lue blogistamme myös lyhyt Facebook-opas yhdistyksille sekä vinkkejä Instagramin, YouTuben ja Twitterin käyttöön. Muistakaa tuoda tapahtumanne esille myös toimivilla verkkosivuillanne.

Sähköiset palvelut yritystoiminnassa: Innomari

1. Kuka olet ja millainen on yrityksesi?

Olen Marianne Miettunen, Innomari Oy:n koulutus- ja kuntoutussuunnittelija ja yrittäjä. Ammatillisen kuntoutuksen parissa olen työskennellyt 16 vuotta. Ensin Helsingissä palkkatöissä kansainvälisessä yhtiössä ja vuodesta 2005 alken  perustamassani yrityksessä, jonka toimistot sijaitsevat Oulussa ja Pudasjärvellä. Työssäkäyntialue on käytännössä Keski-, ja Pohjois-Pohjanmaan aluetta, Kainuuta ja Lappia. Tarjoamme ammatillisen kuntoutuksen palveluita työeläkevakuutus- ja tapaturmavakuutusyhtiöille.

Innomari_Marianne_2

2. Mitä sähköisiä palveluja käytät yritystoiminnassasi? Mitkä niistä ovat keskeisimmät toimintasi kannalta ja miksi?

Sähköisistä palveluista käytössä on yrityksen oma kotisivu, jonka ajankohtaista-palstaa päivitetään säännöllisesti. Kaikkein eniten tulee yhteydenottoja joko webbisivujen yhteydenotto-lomakkeella tai sitten suoraan soittamalla kotisivuilta löytyvien yhteystietojen perusteella. Facebookissa on yrityksellä myös oma kotisivu, jonka kautta olemme jonkin verran tavoittaneet ihmisiä alueellisella maksullisella markkinoinnilla. Olemme päivittäneet sivua myös ilman maksullista markkinointia, mutta vaikuttavuus on jäänyt vähäiseksi. Skype for Business on myös käytössä. Sen kautta ollaan yhteydessä yhteistyökumppaneihin ja jatkossa myös kuntoutuja-asiakkaisiin. Tällä hetkellä kuntoutuja-asiakkaista murto-osa käyttää Skypeä, mutta sähköpostin välityksellä lähes kaikkiin saa yhteyden. Yhden palvelujen tilaajan kanssa käytämme Skype-ryhmäneuvotteluja ja Microsoft Teams-palvelua, jonka kautta saamme päivitettyä tietoa toiminnasta ja asiakirjoja sopimukseen ja toimintaa liittyen. Päivittäisessä käytössä on myös KuntoutuNET- verkkopalvelu, joka on suojattu yhteys. KuntoutuNET on yhteydenpito- ja työväline ammatillisen kuntoutuksen palveluverkostoon kuuluville. Innomarin kirjanpito on hoidettu koko yrityksen toimiajan verkon välityksellä. Käytössä on kirjanpito-ohjelma, johon itse teen myyntilaskut ja maksan ostolaskut. Otan puhelimella kuvat kuiteista ja puhelimessa oleman ohjelman avulla siirrän ne suoraan kirjanpito-ohjelmaan.

3. Käytätkö videoyhteyksiä?

Videoyhteyksiin on valmius, joskin toistaiseksi sitä on tarvittu vähän. Pääsääntöisesti olen käyttänyt sitä joissain koulutuksissa ja harvalukuisissa neuvotteluissa tilaaja-asiakkaan kanssa.

innomari_sahkoposti
4. Millainen merkitys sähköisillä palveluilla on yritystoiminnallesi?

Sähköiset palvelut helpottavat työn tekemistä laajalla toimialueella. Enää ei ole pakollista tarvetta mennä toimistoille jos tarvitaan yhteys verkkoon, sähköpostiin, Skype-palavereihin tai webinaareihin. Asiat hoituvat etänä kannettavan tietokoneen ja älypuhelimen välityksellä. Pääsen Pudasjärven toimistolta Innomarin sisäiseen verkkoon, saan yhteyden kaikkiin suojattuihin työskentelykanaviin eikä näin ollen ole tarvetta olla joka päivä Oulussa.

5. Oletko saanut valmennusta, opastusta tai koulutusta käyttämiesi sähköisten palvelujen tai sovellusten käyttöön? Saatko tai ostatko apua, tukea tai sisältöjä ulkopuolelta?

Perusteet olen itseoppinut, mutta saanut tukea ja ohjausta myös tietoliikennealihankkijalta. Olen myös osallistunut verkossa tapahtuviin koulutuksiin webinaarien muodossa. Ostan apua yrityksen ulkopuolelta yrityksen tietohallinnon ja tietotekniikan hoitamiseen. Apua saan nopeasti ja ketterästi ilman, että minun on mentävä paikanpäälle ongelmatilanteissa. Palveluntarjoaja ottaa etäyhteyden koneeseeni ja korjaa etänä ilmenneet vaikeudet.

apilat_rgb

6. Mitä haluaisit sanoa muille yrittäjille, jotka eivät ehkä vielä ole ottaneet sähköisiä palveluita, sovelluksia tai tietotekniikkaa käyttöön toiminnassaan?

Sähköisiin palveluihin kannattaa siirtyä ajan säästämiseksi laskutettavaan peruspalveluun jäävän ajan lisäämiseksi. Kun harjoittelee sähköisten palveluiden käyttöä ohjatusti, menee oppi paremmin perille ilman suurempia ongelmia. Sähköisten palvelujen käyttöönoton jälkeen ajelu ympäri Pohjois-Suomen on vähentynyt, etätyö on mahdollistunut ja markkinointi- ja hallinnolliset tehtävät tehostuneet ja aikaa on säästynyt ydintehtävän hyvään hoitamiseen. Verkkosivut ovat edelleen paras kanava meille tavoittaa muita yrittäjiä, kuntoutuja-asiakkaita ja muita asiasta kiinnostuneita. Kirjanpito on helpottunut kovasti, kun kaikkia kuitteja ei ole tarvetta skannata vaan ne voi helposti kuvata ja lähettää kirjanpito-ohjelmaan vaikka työmatkoilta sitä mukaa kun kuitteja tulee. Suosittelen kaikille yrittäjille digiaikaan siirtymistä!


Kiitos Marianne ja Innomari Oy! Rajaton Verkosto -hanke toivottaa menestystä tulevaan!

Lue myös Sähköiset palvelut yritystoiminnassa -juttusarjassamme jo aiemmin ilmestynyt kirjoitus Helmineuleesta sekä aitoataitoa.fi -verkkokaupasta.

Blogista saat vinkkejä myös toimivien verkkosivujen luomiseen sekä FacebookinInstagramin, YouTuben ja Twitterin hyödyntämiseen omassa toiminnassa. Tervetuloa lukemaan, jakamaan ja keskustelemaan!

Some: Twitter yhdistyksille

Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä internetissä. Lyhyet tekstipohjaiset viestit eli tviitit / twiitit, voivat sisältää korkeintaan 280 merkkiä.

Mikrobloggaus on itsensä ilmaisemista lyhyesti, kiinnostavasti ja linkkejä hyväksi käyttäen. Twitterissä toiminta perustuu seuraamiseen ja seuraajiin, joita ilman omat twiitit eivät tavoita ketään.

Twitter on ollut käytössä vuodesta 2006 saakka, ja viime vuonna käyttäjiä oli maailmanlaajuisesti 330 miljoonaa. Suomalaisista noin 35 % käyttää Twitteriä (Sosiaalisen median katsaus 12/2017).

Twitter_sininen_lintu

Twitter-sanasto (Viestintä-Piritta, 2012)

Twiitti = max 280 merkin mittainen viesti Twitter-palvelussa

@ = jokaisen nimimerkin ensimmäinen merkki

# = hashtag, aihetunniste; hakusanatoiminta, jolla oman twiittinsä voi merkitä käsittelemään tiettyä aihetta, tapahtumaa tai asiaa

RT = retweet, uudelleentwiittaus; toisen lähettämän viestin uudelleen lähettäminen omille seuraajille

Seurata = Twitterissä seurataan toisia ihmisiä, asioita ja organisaatioita (heidän twiittejään)

Seuraaja = Sinua seuraavat tahot, jotka näkevät twiittisi omassa twiittivirrassaan ovat seuraajiasi

Seurattu = Tahot, joita sinä seuraat Twitterissä, ja joiden twiitit näet omassa twiittivirrassasi

Twiittivirta = Omassa koti-ikkunassasi (Home) näkyvät seuraamiesi henkilöiden viimeisimmät twiitit

Miksi Twitteriin?

Twitter voi parhaimmillaan tuoda yhdistykselle (tai mille tahansa organisaatiolle) näkyvyyttä, kiinnostuneiden seuraajien kautta uusia jäseniä, osallistujia tapahtumiin sekä paljon sellaista tietoa, mitä ei välttämättä muualta saa.

Ajankohtaisena tiedonlähteenä Twitter on mainio viestinnän ja markkinoinnin kanava, josta voi saada esimerkiksi uutis- ja tutkimusmateriaalia ympäri maailman, kun vain seuraa oikeita tahoja ja kanavia.

Twitterin kautta voi jakaa tietoa tapahtumasta sekä ennen että jälkeen, mutta myös tapahtuman aikana. Siellä voi jakaa ja kommentoida mielenkiintoisia uutisia, artikkeleita, blogikirjoituksia ja muita sisältöjä seuraajilleen. Keskustelujen kautta voi luoda suhteita toisiin toimijoihin ja verkostoitua laajaltikin. Twitter on ennen kaikkea näkyvyyttä edistävä kanava, jossa aktiiviset twiittaajat pääsevät hyvin esille – aivan ilmaiseksi.

Miten Twitteriin?

Tili luodaan osoitteessa www.twitter.com kohdassa ”Sign up”. Tilin luominen vaatii nimen sekä sähköpostiosoitteen. Käyttäjänimenä on hyvä olla organisaation oma nimi. Nimen tulee kuitenkin olla yksi sana ilman välilyöntiä. Tiliä voi muokata sisällöltään ja ulkonäöltään organisaation ilmeeseen sopivaksi, mm. profiilikuvan, taustakuvan, esittelytekstin ja tilin värityksen osalta. Tiliä, salasanaa, palvelun sähköpostiin lähettämiä ilmoituksia, profiilikuvaa sekä esittelyä pääsee myös myöhemin muokkaamaan asetuksista.

Twitter_kuvitus_2

Twitterin käyttö

Twitterin tehokkaan käytön oppimiseen kannattaa varata hieman aikaa. Seuraa rohkeasti uusia mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita, ja opettele olemaan aktiivinen. Twiittaa ja uudelleentwiittaa sekä tykkää ja kommentoi toisten twiittejä. Ja kannattaa muistaa, että aikkia seurattaviensa twiittejä ei voi, eikä tarvitsekaan lukea. Sen sijaan omaan profiiliin suunnattuja twiittejä ja henkilökohtaisia viestejä kannattaa seurata aktiivisesti ja reagoida niihin.

Twitterin käyttö kannattaa aloittaa sekä lisäämällä seuraajia että twiittaamalla itse. Näin osoittaa olevansa aktiivinen toimija ja herättää muissa twiittaajissa kiinnostuksen järjestöä kohtaan. Kiinnostavia seurattavia voi löytää hakutoiminnan (Search) ja henkilöhaun (Who to Follow) avulla. Seuraaminen alkaa yksinkertaisesti klikkaamalla seurattavan profiilin yhteydessä olevaa ”Follow”-painiketta. Seurannan voi myös päättää koska tahansa (”Unfollow”). Kynnys lähestyä muita twiitillä tai kommentilla on Twitterissä matala, ja myös yhdistyksen kannattaa osallistua keskusteluihin aktiivisesti.

Oman seuraajamäärän kasvuun vaikuttaa Twitteriin tuotettu materiaali, sen määrä ja laatu. Mitä enemmän twiittaat sellaista materiaalia, josta muut twiittaajat kokevat saavansa lisäarvoa ja hyötyä, sitä enemmän tiliä seurataan. Toisaalta ei kuitenkaan kannata twiitata sisällöttömiä ja turhia viestejä, jolloin saadutkin seuraajat saattavat kyllästyä ja lopettaa seuraamisen.

 

Lähteet ja lisätietoa:

|Maarit Vuorela|


Löydät myös Rajaton Verkosto -hankkeen Twitteristä. Tervetuloa seuraamaan!

Tuliko mieleen kysyttävää? Jäikö jokin hyvä vinkki antamatta? Joko teillä on Twitter-tili? Kysy, vinkkaa ja kerro kommenteissa!

Lue blogistamme myös lyhyt Facebook-opas yhdistyksille sekä vinkkejä Instagramin ja YouTuben käyttöön. Muistakaa tuoda somekanavanne esille myös toimivilla verkkosivuillanne.

Digikansalaisena Suomessa

Sattui silmiini artikkeli, joka kertoi, että Suomi oli digiosaamisen ykkösenä vielä vuonna 2016, mutta sittemmin sijoitus on pudonnut yhdellä vuosittain. Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan digilisäys ei ehkä kannata. Julkisen hallinnon säästöjä ei ole pystytty osoittamaan, eivätkä palvelut ole aina edes asiakaslähtöisiä. Rahaa on palanut ja työtunteja käytetty, mutta kustannus-hyötytarkastelu ei osoita sanottavia säästöjä.

No mutta, miksi näin? Toisaalta selvitykset osoittavat, että maaseudun asukkaat ovat valmiita ja halukkaita käyttämään sähköisiä palveluja, myös osallistumaan niiden kehittämiseen. Haasteita digiloikan ottamisessa toki on ja niihin pitää tarttua ennakkoluulottomasti, jotta pysymme digiosaamisen kärkijoukoissa. Selvitysten mukaan suurimmat haasteet liittyvät:

  • Digi-infrastruktuuriin. Tökkivää internetasiointia ei kukaan halua käyttää. Tarvitaan luotettavat ja nopeat verkkoyhteydet myös maaseudulle ja tässä kattava valokuituverkko on avainasemassa. Runkoverkkoa on jo vedetty hyvinkin kattavasti, mutta seuraava askel on miettiä, miten kuitu saadaan käyttäjille asti kohtuullisin kustannuksin.

    Tällä hetkellä infrastruktuuri ei mahdollista maaseudulla sähköisten palvelujen täysimääräistä hyödyntämistä ja tämä johtaa tilanteeseen, jossa internetpalvelujen rinnalla pidetään perinteiset palvelut niiden toimivuuden ja luotettavuuden takia.

  • Kansalaisten osallistamiseen. Sähköisiä palveluja kehitetään usein liian teknologialähtöisesti ja palvelujen tuottajien omista tarpeista, jolloin lopputulos on sirpaleinen eikä loppukäyttö toimi. Hyviäkin malleja on ja ne on kehitetty lähellä asiakkaita ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

    Digikansalaisuus edellyttää, että ihmiset itse aktiivisemmin osallistuvat palveluiden suunnitteluun, palautteen antoon sekä keskeisistä palvelutarpeista viestimiseen. Digipalveluissa tulisi olla käyttäjillä mahdollisuus palvelun toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen. Tarvitaan palautekanava palvelujen yhteyteen.

    Tärkeintä digipalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa on käyttäjäystävälliset, teknisesti toimivat ja keskinäistä vuorovaikutusta tukevat ratkaisut.

  • Tukipalvelujen toteuttamiseen. Harvaan asutuilla alueilla tarvitaan asiointikioskeja ym. uusia asiointimuotoja, joissa on tarvittaessa mahdollisuus opastettuun, matalan kynnyksen verkkoasiointiin. Tällaisina asiointikioskeina kylillä avainasemassa ovat kylätalot ym. kyliltä löytyvät yhteiset tilat, jotka on varustettu riittävillä tietoliikenneyhteyksillä ja sähköisten palvelujen käyttöön tarvittavilla välineillä.

    Lisäksi tarvitaan asiasta innostuneita digitukihenkilöitä, jotka opastavat ja neuvovat palvelujen käytössä. Jotta tukihenkilön ei tarvitse lähteä opastettavan luokse, tulee heillä olla käytössään videoneuvottelu- ja etähallintasovellukset.

Tutkijoiden mukaan digitalisaatio lisää alueiden elinvoimaisuutta ja kansalaisten elämisen mahdollisuuksia myös harvaan asutulla maaseudulla. Avainasemassa on yleisen myönteisen digitietoisuuden aikaansaaminen myös ”digiepäilijöiden” keskuudessa.

|Jari Vierimaa|