Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2018

Toimivat verkkosivut

Aika usein verkossa surffatessamme tunnistamme ”huonot nettisivut”. Tietoa on liikaa tai liian vähän, kuvat ovat liian suuria tai liian pieniä, rakenne epälooginen tai sinänsä mielenkiintoiset linkit eivät johda mihinkään. Ehkä haluaisit tutustua sivuilla mainittuun sosiaalisen median kanavaan, mutta suoraa linkkiä ei löydy. Sivuston selailu tuskastuttaa ja lopulta joko etsit toisen yrityksen tai organisaation, jonka sivuilta löydät tarvitsemasi helpommin – tai lopetat selailun kokonaan.

Vaikka sivuja selatessamme törmäämme silloin tällöin edellä mainittuihin haasteisiin, emme silti aina käytä tätä tietoa hyväksemme ja kehitä omia verkkosivujamme näiden huomioiden pohjalta paremmiksi. Toisaalta joku saattaa jopa kysyä: ”Miksi pitäisi?”

Toimivat ja selkeät verkkosivut voivat parhaassa tapauksessa tukea organisaation – olipa se yhdistys tai yritys – toimintaa monin tavoin. Toimivilta sivuilta uudet ihmiset löytävät lisätietoa organisaatiosta, vanhat jäsenet, asiakkaat tai yhteistyökumppanit saavat tietoa ajankohtaisista asioista tai voivat palata verkkosivujen arkistoissa oleviin aineistoihin. Ehkäpä ihmiset voivat ilmoittautua sivujen kautta tilaisuuksiin ja tapahtumiin, antaa palautetta, ottaa yhteyttä tai vaikka ostaa tuotteita ja palveluita.

Verkkosivut voivat olla organisaation digitaalinen olohuone, kirjasto, näyteikkuna ja kauppapaikka. Siellä voi etsiä ja löytää tietoa, innostua ja inspiroitua, tutustua ja ottaa yhteyttä tai vaikka ostaa tuotteita ja palveluita.

Verkkosivut on mahdollista linkittää sosiaalisen median palveluihin ja jakaa siellä sivuille laadittuja kirjoituksia, tuoda julki asiantuntemustasi ja ajatuksiasi. Verkkosivuilla aineistosi on helposti löydettävissä (usein toisin kuin Facebookin kirjoitukset, joita täytyy selata aikajanalla oikean päivityksen löytämiseksi). Moni voi toki pärjätä myös hyödyntämällä ainoastaan sosiaalista mediaa (esim. Facebook-sivu), mutta useille erillisistä nettisivuista on hyötyä.

Ennen nettisivujen perustamista, tai niitä uudistettaessa, kannattaa miettiä ainakin mihin käyttöön sivut laaditaan, minkä verran niihin on varaa panostaa aikaa ja rahaa sekä kuka niistä jatkossa vastaa. Päivittämisen ei välttämättä tarvitse olla jokaviikkoista, mutta viimeksi viisi vuotta sitten kirjattu päivitys tuskin antaa kovin aktiivista kuvaa organisaatiosta.

Alla olevaa infograafia voi käyttää verkkosivujen laatimisen muistilistana tai vanhojen sivujen päivittämisen tukena. Kerro kommenteissa mikä teidän nettisivutilanteenne on? Käytättekö kotisivuja, ja jos niin mihin? Haluaisitteko kehittää sivujanne, ja jos niin miten? Saa myös linkittää erityisen hyviä nettisivuja perustelujen kera!

Toimivat-verkkosivut

|Maarit Vuorela|


Lisätietoa verkkosivuihin liittyen löydät mm. seuraavista linkeistä:

Mistä on hyvät verkkosivut tehty? Ostajan Opas. (Heljala & Hautala, 2014)

Hakukoneoptimointi lyhyesti. (Raittila, 2016)


Lue vinkkejä kotisivuihin liittyen Helmineuleen yrittäjältä aiemmasta kirjoituksestamme ”Sähköiset palvelut yritystoiminnassa: Helmineule”. Facebook-sivun hyödyntämisestä omassa toiminnassa löydät lisätietoa jutustamme ”Facebook yhdistyksille”.

Sähköiset palvelut yritystoiminnassa: Helmineule

1. Kuka olet ja millainen on yrityksesi?

Olen Hanna Martikainen, vaatetusalan yo-artesaani ja arkeologi. Perustin yritykseni Helmineuleen vuonna 2010 opiskellessani yliopistossa. Tällä hetkellä yritys toimii kotiäitiyden ja työnhaun ohella. Valmistan käsiteollisuuden neulekoneella neuleita tilauksesta sekä omaa mallistoa. Oman malliston tuotteiden kirjoneulekuviot pohjautuvat rautakautisten muinaispukujen kuvioihin.

2. Mitä sähköisiä palveluja käytät yritystoiminnassasi? Mitkä niistä ovat keskeisimmät toimintasi kannalta ja miksi?

Minulla on kotisivut, kaksi verkkokauppaa (kotimaan ja ulkomaiden myyntiä varten), Facebook-sivu ja Instagram-tili. Pinterest-tilikin on, mutta en ole päivittänyt sitä sen jälkeen kun puhelimen sovellus muuttui vaikeaksi käyttää. Sähköpostikin on tietysti käytössä. Suurin osa tilaustyökyselyistä tulee kotisivujen yhteydenottolomakkeen kautta, sähköpostiviestinä tai Facebook-viestinä joko yrityssivulle tai henkilökohtaisen profiilini messengeriin. Nämä ovatkin keskeisimmät sähköiset palvelut yritystoimintani kannalta. Instagram-tilin merkitys on niitä pienempi. Verkkokaupat ovat ainoat oman malliston tuotteiden nettiostospaikat. Lisäksi joitakin ”irtotuotteita” on myynnissä Facebookissa Helmineuleen myyntiryhmässä.

Helmineule_2

3. Miten tai mihin käytät sosiaalista mediaa? Millainen merkitys sillä on liiketoiminnallesi?

Ennen kaikkea pidän silmät auki erilaisissa Facebook-ryhmissä. Esimerkiksi äitiryhmissä kysellään joskus valmistajaa vaikka vauvaneuleille ja yrittäjäryhmissä saatetaan etsiä alihankkijaa esimerkiksi neulepipoille. Kun huomaan aloituksen, jossa etsitään tuotetta jonka voin valmistaa, ”tägään” siihen yrityssivuni ja laitan kotisivujeni osoitteen. Jaan myös välillä yrityssivuni päivityksiä erilaisiin ryhmiin (tosin tässä on se vaara että luokitellaan roskapostittajaksi) ja henkilökohtaisen profiilini seinälle tai laitan kuvia neuleistani ilman suoraa linkkiä yritykseeni esim. käsityöryhmiin. Maksettua Facebook-mainontaa en ole ainakaan vielä käyttänyt. Helmineuleen myyntiryhmässä myyn sellaisia tuotteita, joita ei kannata laittaa verkkokauppoihin, koska niitä on korkeintaan muutama kappale saatavilla, joten niitä varten ei kannata nähdä tuotekortin tekemisen vaivaa. Käytän Facebookia myös asiakkaiden kanssa viestimiseen, vaikka lopullisen tilausvahvistuksen, tilauksen ehdot ja ennakkolaskun lähetän sähköpostiin. Instagramiin laitan melko spontaanisti erilaisia yritystoiminnastani ja muustakin elämästäni kertovia kuvia.

Sosiaalisen median merkitys liiketoiminnalleni on kasvanut vaivihkaa. Vuonna 2010 Facebookin yrityssivujen tekemät päivitykset näkyivät vielä automaattisesti kaikille tykkääjille, ja silloin laitoin päivityksiä vain omalle sivulleni. Nykyään vain hyvin harva tykkääjä näkee yrityssivun päivityksiä ilman maksettua mainosta. Niinpä olen vähitellen ajautunut siihen, että yritän tuoda yritykseni olemassaoloa ilmi muilla keinoin.

Helmineule_1

4. Miten tai mihin käytät nettisivuja? Millainen merkitys sillä on liiketoiminnallesi?

Kotisivuiltani löytyy tietoa yrityksestäni koottuna. On helppo laittaa kotisivujen linkki heille, jotka ovat kiinnostuneita tietämään lisää, jolloin ei tarvitse kirjoittaa kaikkea aina uudestaan.

Omat nettisivut lisäävät uskottavuutta, jos ne ovat edes kohtalaisen siistit ja selkokieliset ja niistä näkee, että niitä päivitetään. Yhteydenottolomake on myös kätevä asiakkaille, koska sen täyttääkseen ei tarvitse erikseen kirjautua sähköpostiin, joten viestin lähettäminen on nopeaa. Arvelen tämän lisänneen tilaustyökyselyiden määrää.

5. Oletko saanut valmennusta, opastusta tai koulutusta käyttämiesi sähköisten palvelujen tai sovellusten käyttöön? Saatko tai ostatko apua, tukea tai sisältöjä ulkopuolelta?

Olen täysin itseoppinut sähköisten palvelujen ja sovellusten käytössä enkä ole ostanut mitään ulkopuolelta. En tosin pidäkään itseäni esim. huippusomettajana, ja jos olisin päätoiminen yrittäjä niin pitäisi olla vielä aktiivisempi ja ostaa ulkopuolista apua.

Helmineule_3

6. Mitä haluaisit sanoa muille yrittäjille, jotka eivät ehkä vielä ole ottaneet sähköisiä palveluita, sovelluksia tai tietotekniikkaa käyttöön toiminnassaan?

Sähköpostiosoite auttaa jo paljon, ja kotisivujen yhteystietolomake sekä sosiaalinen media ovat vielä helpompia tapoja asiakkaille ottaa yhteyttä. Pelkkä puhelinnumero ei usein riitä. Kaikki eivät halua tai pysty soittamaan ainakaan sellaiseen aikaan kun on itse tavoitettavissa.  Ilman omia kotisivuja ja/tai päivitettyjä sosiaalisen median sivuja yrityksestä taas saa epämääräisen kuvan, ja asiakas siirtyy helposti sellaisen kilpailijan asiakkaaksi, jolla on nämä asiat kunnossa. Sähköinen esilläolo antaa mahdollisuuden tulla tunnetuksi pienellä rahallisella panostuksella, ja ajallisesti sitä voi hoitaa ainakin välillä esim. odotusaulassa tai junamatkalla. Toki vähänkään isomman toimijan kannattaa ostaa kotisivut ym. palvelut hyvältä tekijältä, mutta jo itse tehdyillä siisteillä ja oikoluetuilla kotisivuilla antaa hyvän kuvan. Usein jonkinlainenkin sähköinen esilläolo on parempi kuin ei mitään, ja jos siihen vielä panostaa, tuo se aina parempia tuloksia.


Kiitos Hanna ja Helmineule! Rajaton Verkosto -hanke toivottaa menestystä tulevaan!

Tästä alkoi uusi juttusarjamme sähköisiä palveluja, sovelluksia ja verkkoyhteyksiä hyödyntävistä toimijoista. Tule mukaan seuraamaan – kysy, keskustele ja kommentoi!

Blogimme muista kirjoituksista löydät vinkkejä mm. joukkoistamiseen ja joukkorahoitukseen, Facebookin yhdistyskäyttöön sekä pilvipalvelujen hyödyntämiseen.