Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2018

Joukkoistaminen ja joukkorahoitus

Sähköisten palvelujen mahdollisuuksia: joukkoistaminen ja joukkorahoitus

Joukkoistaminen (crowdsourcing) ja yhteistuotanto (co-production, co-creation) ovat viime aikoina voimakkaasti yleistyneitä digitalisaation mahdollistamia ilmiöitä. Ne tarkoittavat yhteistyön, liiketoimien, tuotannon tai rahoituksen järjestämistä uudella tavalla yhteisöllisesti internetin välityksellä.

Joukkoistamista voitaisiin kuvata esimerkiksi yrityksen tai muun yhteisön toimien siirtämiseksi sen ulkopuoliselle ihmisjoukolle avoimen, internetissä julkaistun kutsun kautta. Joukkoistettavat tehtävät voivat olla hyvinkin erilaisia – osa voi vaatia jonkinlaisia erityistaitoja, osa taas ei.

Yksi esimerkki joukkoistamisesta on wikipedia eli internetin ns. ”tietosanakirja”, jota laatii laaja yleisöjoukko eri puolilta maailmaa. Myös suomalainen kansalaisaloitepalvelu on joukkoistamista: nettipalvelu tarjoaa helppokäyttöisen käyttöliittymän lakialoitteiden aloittamiselle ja niiden kannattamiselle. Se on tuonut kansalaisaloitelain hyödyntämisen helposti lähestyttäväksi. Myös ideakilpailut voivat olla joukkoistamista: niissä toimeksiantaja hakee ratkaisuehdotuksia ongelmaan julkaisemalla sen internetissä, ja maksaa usein rahallisen korvauksen joko yhdestä tai useammasta parhaaksi näkemästään ehdotuksesta.

Joukkoistaminen ja joukkorahoitus

Joukkorahoitus

Yksi joukkoistamisen muodoista on joukkorahoitus. Se tarkoittaa erilaisten hankkeiden rahoittamista keskenään verkostoituvien ihmisten avulla, useimmiten internetin kautta. Joukkorahoitusta on käytetty maailmalla hyvinkin monissa yhteyksissä, mm. katastrofirahoituksesta kansalaisjournalismiin, poliittisiin kampanjoihin, kulttuurihankkeisiin ja startup-yritysten rahoittamiseen.

Joukkorahoituksen idea on yksinkertainen: ihmiset voivat tukea hyväksi katsomaansa hanketta sopivaksi katsomallaan rahasummalla, usein hyvin pienelläkin. Kun iso joukko ihmisiä tekee näin, voi rahaa kertyä suuriinkin hankkeisiin. Samalla yleisö pääsee vaikuttamaan siihen millaisia tuotteita tai palveluita tulee, eikä välikäsiä tuottajan ja yleisön välillä ole lainkaan.

Suomen ensimmäinen joukkorahoitusalusta on Mesenaatti.me. Sen kautta Suomessa on rahoitettu mm. levyntekoprojekteja, uusia lehtiä ja tapahtumia.

mesenaatti_mika_toimii

Lähikouluja etäyhteistyöllä

Yksi esimerkki joukkorahoituksesta Suomessa on Vuoden 2017 kyläksikin valitun Eskolan kylän toteuttama joukkorahoituskampanja nimeltään Lähikouluja etäyhteistyöllä. Siinä kerättiin rahaa kokeiluun, jossa Lapinjärven kunta ottaa opetusvastuun oppilaista, jotka käyvät koulua Kannuksen kaupungin Eskolan kylässä. Kokeilun avulla pyritään säilyttämään koulutoiminta omalla kylällä. Joukkorahoitusta haettiin kattamaan ensimmäisen kokeiluvuoden kustannuksia kuten etäopetusvälineistöä ja henkilöstökuluja. Rahoitusta kertyi kuukauden aikana vajaa 4000 euroa, joilla voidaan kattaa koulukirjoja sekä osa henkilöstökustannuksista.

Lähikouluja etäyhteistyöllä -kokeilu on kaikkiaan hyvä esimerkki joukkoistamisesta – ei ainoastaan rahoituksen osalta. Se on osa Kokeilun paikkaa, alustaa, joka toimii internetissä ja auttaa synnyttämään ideoista konkreettisia kokeiluja. Sen kautta voi kertoa ideastaan, tehdä kokeiluehdotuksen ja saada siitä palautetta. Kokeilun paikassa on mahdollista myös jättää haaste yhteisön ratkaistavaksi tai löytää sopivia kumppaneita kokeilunsa toteuttamiseksi sekä hakea rahoitusta kokeilulleen.

Lyhyesti tiivistettynä joukkoistaminen on siis yhteisöllisyyden ja tietoliikenneverkkojen hyödyntämistä hyvin avoimesti. Mitä kekseliäimmät projektitkin voivat toteutua joukkoistamisen avulla.


Lisätietoja:

Joukkorahoitus maaseudulla – aineistot ja webinaari, OTE-verkosto, maaseutupolitiikka.fi

Joukkoistaminen ja yhteistuotanto yleistyvät, Juho Lindman, Digitaalinen Suomi 1995-2015


Oletko ollut mukana joukkoistamis- tai joukkorahoituskampanjassa? Onko sinulla idea, jonka yhteisösi voisi toteuttaa näitä keinoja hyödyntäen? Ideoi, kerro kokemuksiasi tai kysy lisää kommenteissa!


Lue myös artikkelimme Digitaalisuus tulee, halusit tai et sekä 3+3 digipalvelujen tarjoamaa hyötyä! Keskustele, kommentoi ja jaa sekä seuraa digitaalisuuskeskustelu ja hankettamme Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Some: Facebook yhdistyksille

Hyvää uutta vuotta 2018 Rajaton Verkosto -hankkeesta! Tällä kertaa syvennymme blogikirjoituksessamme Suomen suosituimman sosiaalisen median palvelun, Facebookin saloihin erityisesti yhdistysten näkökulmasta.

Noin 75 % suomalaisista käyttää yhteisöpalvelu Facebookia aktiivisesti. Maailmanlaajuisesti rekisteröityneitä käyttäjiä oli kesäkuun 2017 lopussa yhteensä kaksi miljardia. Yleisö on siis suuri, joten jos ette siellä vielä ole, kannattaa liittymistä harkita!

Yhdistykset voivat käyttää Facebookia mm. tiedottamiseen, brändinrakennukseen sekä jäsen- ja asiakassuhteiden hoitamiseen.

Yhdistykselle voidaan Facebookissa perustaa sivu tai ryhmä. Sivut on tarkoitettu brändeille, yrityksille, organisaatioille ja julkisuuden henkilöille, jotka haluavat näkyä Facebookissa, kun taas ryhmät ovat minkä tahansa aiheen ympärille luotuja keskustelukanavia.

Sivun tai ryhmä voi luoda kuka tahansa, jolla on käyttäjätili. Yksi tai useampi käyttäjä voi hallita sivua eri rooleissa, esimerkiksi ylläpitäjänä tai editoijana. Sivusta tykkäävät käyttäjät ja heidän kaverinsa saavat päivityksiä oman profiilinsa uutisvirtoihin.

Sivuja pääsee seuraamaan niitä tykkäämällä, kun taas ryhmien jäsenyyttä haetaan ryhmän pääkäyttäjältä. Ryhmissä voi keskustella yhteisistä kiinnostuksen kohteista muiden ihmisten kanssa, ja sellaisen voi luoda mille tahansa aiheelle. Ryhmän yksityisyysasetuksia voi mukauttaa sen mukaan, keiden haluat antaa liittyä ryhmään ja nähdä ryhmän toiminnan Facebookissa (salainen, suljettu tai julkinen ryhmä).

Jos yhdistys haluaa esitellä toimintaansa mahdollisimman laajalti, kannattaa Facebookiin perustaa sivu. Jos taas halutaan tarkemmin valita kuka tietoja pääsee katsomaan ja kuka voi osallistua keskusteluun, on ryhmä parempi vaihtoehto. Mahdollista on toki myös perustaa molemmat: julkinen sivu laajaan näkyvyyteen ja ryhmä esimerkiksi ainoastaan yhdistyksen jäsenille.

facebook_sivu_ryhmä

Yhdistys voi Facebook-sivullaan muun muassa jakaa tietoa, käydä keskustelua, järjestää kyselyjä, käydä kauppaa, mainostaa toimintaansa tai jakaa kuvia ja videoita. Osalle yhdistyksistä verkossa toimimiseen ja näkymiseen voi riittää pelkkä Facebook-sivu tai -ryhmä, mutta jos oman materiaalin haluaa löytyvän helposti myös myöhemmin, on usein hyvä olla olemassa myös kotisivu tai blogi. Facebookissa nimittäin julkaisut ja siten ”vanha tieto” siirtyy jatkuvasti aikajanalla alaspäin ja vanhempaa tietoa löytääkseen sivua voi joutua selaamaan pitkäänkin. Facebook toimii siis parhaiten ennen kaikkea tiedon välittäjänä, ja kotisivu tai blogi varsinaisena tiedon esittäjänä ja ”arkistona”. Toki käyttäjiä ja käyttötarkoituksia on varsin monia.

Muista ylläpitämälläsi Facebook-sivulla tai -ryhmässä ainakin nämä:

  • Pidä huoli, että ”Tietoja”-sivulla on aina ajantasaiset yhteystiedot. Jos teillä on verkkosivut tai blogi, ohjaa kävijät sivuillenne lisäämällä linkki myös Facebookiin.
  • Mainostakaa Facebook-sivujanne myös kotisivuillanne: voitte esimerkiksi upottaa Facebook-sivunne fiidin eli julkaisujen aikajanan näkyville kotisivuillenne. Kotisivuille voi myös upottaa kommentointilaatikon, jolloin Facebookiin kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida sivulla olevaa sisältöä. Myös tykkää-painikkeella kävijöitä voi kannustaa  reagoimaan mieleiseensä sisältöön.
  • Kirjoita sivulle tai ryhmään lyhyt kuvaus organisaatiostasi: kerro toiminnasta niin, että asiaa tuntematonkin ymmärtää keitä olette ja mitä teette.
  • Päivittäkää sivua aktiivisesti – uusi kävijä poistuu sivulta usein nopeasti, jos se on päivitetty viimeksi kuukausia sitten. Hiljaiselo sivulla antaa kuvan, että toimintaa ei ole enää lainkaan. Jos toiminnassa on taukoa, kertokaa sivullanne silti jotakin – jakakaa kuvia, kokemuksia, kertomuksia, vinkkejä, linkkejä, jne.
  • Lisää sivulle tai ryhmään kuvaava profiili- ja taustakuva. Julkaise myös kuvallisia postauksia ja mahdollisuuksien mukaan videoita. Ne saavat useimmiten aikaan positiivisia reaktioita eli tykkäyksiä ja jakoja, ja näin ollen näkyvyyttä sivullenne ja yhdistyksellenne. Lue halutessasi lisätietoa Facebookin kuviin liittyen.
  • Jos julkaisette paljon kuvia, laittakaa ne nimettyihin kansioihin, jolloin ne on helppo löytää. Voitte ”tägätä” eli merkitä kuviin henkilöitä, jotka ovat Facebook-käyttäjiä – tämä lisää kuvienne ja samalla sivunne näkyvyyttä.
  • Jakakaa sivulla kohderyhmäänne kiinnostavia asioita – myös oman yhdistyksenne ulkopuolelle johtavia hyödyllisiä linkkejä, uutisia, ilmiöitä, artikkeleita, jne.
  • Sivulla tai ryhmällä tulisi olla aina vähintään yksi vastuuhenkilö, joka pitää tiedot ajantasaisina ja jakaa tiedotteet ynnä muut ajankohtaiset asiat sivulla – toisin sanoen pitää sivun aktiivisena. Seuratkaa mitä sivulla tapahtuu ja muistakaa aina vastata saamiinne viesteihin, kommentteihin ja kysymyksiin.
  • Kannustakaa ihmisiä toimimaan sivulla ja sosiaalisessa mediassa positiivisesti yhdistyksenne nimissä. Tästä voitte tehdä vaikka pienen kampanjan, kilpailun tai muuten vain palkita tavalla tai toisella yhdistyksenne nimissä aktiivisimmin somessa toimivia.

Lähteitä, vinkkejä ja lisätietoa:

|Maarit Vuorela|

Tuliko mieleen kysyttävää? Jäikö jokin hyvä vinkki antamatta? Käytättekö te Facebookia toiminnassanne? Kysy, vinkkaa ja kerro kommenteissa!

Lue blogistamme myös sosiaalisen median alkeet ja jää seuraamaan, sillä jatkossa kerromme lisää Facebookista ja muista somekanavista sekä jaamme hyviä vinkkejä toimintaan sosiaalisessa mediassa. Seuraa, tykkää ja kommentoi!