Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2017

Ovatko varmuuskopiosi ajan tasalla?

Avaat tietokoneesi ja se näyttää sinulle vain sinistä ruutua ja siinä lukee jotain ”Fatal error…” eikä muuta sitten tapahdukaan, tai tietokoneesi käyttäytyy omituisesti etkä saa mitään tiedostoja auki, tai jos saatkin ne ovat jotain täysin käsittämätöntä merkkijonoa.

Tietokoneen hajoamisen myötä voi tuhoutua uskomaton määrä tärkeitä tiedostoja. Siksi varmuuskopioinnin tärkeyttä ei voi kylliksi korostaa. Vaikka varmuuskopioinnin tärkeys on useilla tiedossa, sitä ei aina muisteta tehdä riittävän usein, tai se koetaan työlääksi eikä välttämättä oikein tiedetä miten ja minne tiedostot voi ja kannattaa varmistaa.

Tässä muutama vinkki

Varmuuskopiointi ulkoiselle kiintolevylle

Sekä PC (Windows), että Mac koneista löytyy varmuuskopiointiohjelma. Näiden käyttö vaatii erillisen ulkoisen kiintolevyn hankkimisen. Nykyiset USB-porttiin liitettävät kiintolevyt ovat helppoja käyttää ja suhteellisen edullisiakin, parin Teratavun verran tallennustilaa saa jo alle 100 € hintaan. Useimmille riittää vähempikin tila. Kun kovalevyä hankkii varmuuskopiointia varten, kannattaa varmistaa, että siinä on vähintään yhtä paljon tilaa kuin koneesi kovalevyllä.

Esim. Windows 10:n varmuuskopiointi onnistuu File History (Tiedostohistoria) -ohjelman avulla. Vanhemmissa Windows -versioissa toiminto on nimeltään Backup and Restore (Varmuuskopiointi ja palautus).

Lisäksi nykyisistä ulkoisista kiintolevyistä löytyy itsessään helppokäyttöinen varmuuskopiointiohjelma. Parhaassa tapauksessa riittää, että kytket kiintolevyn koneesi USB-porttiin ja siinä kaikki. Levy käynnistyy ja varmuuskopioi koneesi kiintolevyn oletusasetuksilla. Jos haluat säätää varmuuskopiointia, esim. milloin kopiointi suoritetaan ja mitä varmuuskopioidaan, se onnistuu ulkoisen kiintolevyn käyttöliittymässä. Ohjeet liittymän käytöstä löytyy kiintolevyn manuaaleista.

Varmuuskopiointi pilvipalveluissa

Myös ulkoinen kiintolevy voi mennä rikki tai kadota. Siksi tärkeimmät tiedostot kannattaa tallentaa myös pilvipalveluun. Yksittäisten tiedostojen säilyttämiseen ovat esimerkiksi Dropbox, Google Drive, OneDrive ja iCloud. Pilvipalvelut ovat käteviä myös siksi, että niihin pääset käsiksi mistä tahansa, kunhan tietokoneessa on nettiyhteys. Maksuttomien pilvipalveluiden tarjoama tallennustila vaihtelee melkoisesti, eniten, 15 gigatavua, tarjoaa Google Drive, Microsoftin OneDrive ja iCloud tarjoavat 5 gigatavua ja perää pitää Dropbox 2 gigatavulla. 10 € kuukausimaksulla kaikki tarjoavat 1 teratavun verran tilaa. Tosin nuo ilmaisversioidenkin tallennustilat ovat useimmille käyttäjille riittävät.

Jos tiedostot haluaa säilyttää pilvipalvelun lisäksi myös oman koneen kiintolevyllä, varmuuskopiointi pitää muistaa aika ajoin tehdä käsin, eli kopioida tiedostot kiintolevyltä pilveen. Toinen vaihtoehto on, että tiedostot ovat pelkästään pilvessä.

Useat ulkoisen kiintolevyn valmistajat, esim. Western Digital, tarjoavat verkkolevyilleen myös pilvipalvelun. Jos ulkoinen kiintolevysi on liitettävissä suoraan kotiverkkoosi ja varmuuskopioit sinne tiedostosi, ne kopioituvat myös verkkolevyn pilvipalveluun. Tällöin varmistus alkaakin jo olla hyvällä tasolla.

Varmuuskopiointisovellukset

Nämä tuotteet eivät ole pelkkiä sovelluksia, vaan asiakasohjelmiston ja pilvipalvelun saumattomia kokonaisuuksia. Palvelujen ideana on, että käyttäjän ei tarvitse millään tavalla huolehtia varmuuskopioinnin yksityiskohdista sen jälkeen, kun on rekisteröitynyt palveluun ja asentanut sovelluksen tietokoneelleen. Uudet ja muuttuneet tiedostot synkronoituvat pilveen automaattisesti ja miltei reaaliajassa.

Jos tiedostot katoavat omalta koneelta, esim. kiintolevy rikkoutuu, asiakassovellus asennetaan uudelle tietokoneelle, kirjaudutaan palveluun omilla tunnuksilla ja varmistukset palautuvat automaattisesti, parhaimmillaan samaan kansiorakenteeseen kuin alun perin. Palvelun saa käyttöön n. 50 € vuosimaksulla.

Sovellukset varmuuskopioivat kaikki tiedosto pilveen, joten ensimmäisen kopion tekeminen vaatii laadukkaan internetyhteyden, tai sitten reilusti aikaa. Mutta kun kopio on kerran saatu aikaan, eivät palvelut tyypillisesti kuormita pahasti nettiyhteyttä, sillä pilveen siirretään vain uudet ja muuttuneet tiedostot.

Vaihtoehtoja oman tietokoneen sisällön varmuuskopiointiin on, eikä hintakaan ole esteenä. Usein esteenä on se, ettei asiaa tule ajatelleeksi ennen kuin vahinko on jo tapahtunut ja on liian myöhäistä reagoida.

|Jari|

Mikä ihmeen sosiaalinen media?

Jos et vielä koskaan ole kuullut sanaakaan sosiaalisesta mediasta, olet harvinaisuus! Sen sijaan on aivan ymmärrettävää, jos et aivan tiedä mitä kaikkea se pitää sisällään ja miten sitä käytetään.

Sosiaalinen media on laaja ja nopealla tahdilla kehittyvä kokonaisuus, josta voi olla hankalaa saada otetta. Kattava kuvaus sosiaalisesta mediasta veisi tunteja ja tuottaisi tekstiä useammankin kirjan verran. Siksi tarjoamme tässä vain lyhyen tiivistyksen tästä nykymaailman ilmiöstä. Parhaiten asiaan tutustuu tietysti työntämällä kädet itse saveen, eli kokeilemalla rohkeasti eri palveluja.

Sosiaalinen media eli some tarkoittaa erilaisia tietokoneen tai mobiililaitteen avulla käytettäviä verkkoviestintäympäristöjä, joissa ihmiset voivat sekä viestiä ja tuottaa omaa sisältöään että tarkastella toisten tuottamaa sisältöä. Somessa ihmiset verkostoituvat, löytävät toisensa, keskustelevat ja antavat palautetta internetin välityksellä. Sisällöt voivat olla esimerkiksi tekstiä, kuvia tai videoita, joihin toiset voivat reagoida esimerkiksi kommentoiden, tykäten tai jakaen sisältöä omassa verkostossaan.

Yleisimmin käytettyjä sosiaalisen median palveluja ovat :

Laajemman listan erilaisista palveluista löydät mm. wikipedian sosiaalisesta mediasta kertovasta artikkelista.

Ihmiset hyödyntävät sosiaalisen median palveluja monin tavoin. Esimerkiksi Facebookin keskusteluryhmät kokoavat samasta aiheesta kiinnostuneet ihmiset yhteen. Ryhmissä on mahdollista sekä kysyä että jakaa neuvoja, keskustella ja jakaa kokemuksia toisten ihmisten kanssa. Ne voivat keskittyä esimerkiksi tiettyyn harrastukseen, yhdistystoimintaan,  hyväntekeväisyyteen tai mihin tahansa kiinnostuksen kohteeseen. Ryhmät voivat yhdistää tietyssä paikassa syntyneitä, asuneita tai muuten johonkin alueeseen liittyviä ihmisiä.

Facebookin kautta toimivat myös useat niin sanotut kauppapaikat, kuten eri paikkakuntien tai aihealueiden kirpputorit sekä Suomessa suurta suosiota saanut Reko-toiminta (Rejäl konsumption – luotettavaa kuluttamista). Reko-lähiruokaryhmissä joukko kuluttajia ja lähiruokatuottajia kohtaavat ja käyvät kauppaa ilman välikäsiä. Suomessa toimii tällä hetkellä jo yhteensä yli 100 Reko-ryhmää.

Useat sosiaalisen median kanavat toimivat yhteisöviestinnän lisäksi myös markkinoinnin ja asiakaspalvelun välineinä. Ne mahdollistavat yritysten reaaliaikaisen viestinnän ja markkinoinnin asiakkailleen. Viestintä ei kuitenkaan ole yksipuolista, ainoastaan yritykseltä asiakkaalle kohdistuvaa, vaan somessa yritykset voivat luoda entistä vastavuoroisemman suhteen asiakkaisiinsa. Lisäksi sitä voidaan käyttää yrityksen sisäisen viestinnän välineenä.

Mihin sinä käytät sosiaalista mediaa, ja mikä on sinulle tärkein käyttämäsi somekanava? Jos haluat tietää aiheesta lisää, pysy kuulolla – Rajaton Verkosto -blogissa kerromme jatkossa tarkemmin eri kanavista ja niiden mahdollisuuksista sekä elävän elämän esimerkkejä somen hyödyntämisestä.

|Maarit Vuorela|


Rajaton Verkosto -hanke hyödyntää sosiaalista mediaa omassa toiminnassaan. Tavoitat meidät blogin lisäksi Facebookista, Instagramista, Twitteristä ja YouTubesta. Tykkää, jaa ja seuraa! Tule mukaan!

Jos olet kiinnostunut pilvipalveluiden hyödyntämisestä toiminnassasi, lue myös kirjoituksemme ”Mikä ihmeen pilvipalvelu?”. Esittelemme jatkossa lisää olemassa olevia digipalveluja, joten pysy mukana!