Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2017

Digitalisaatio muuttaa maalle

Suomessa on suuri tahto tehdä maasta digitalisaation edelläkävijä. Tietoliikenneyhteyksien ja -teknologian hyödyntämisen edistäminen on yksi valtakunnan tason merkittävistä painopistealueista ja läpileikkaavista teemoista myös nykyisen hallituksen ohjelmassa.

Ainoastaan kaupungit ja asutuskeskukset toimijoineen eivät ole digitalisointilistalla, vaan tietysti koko maan täytyy olla mukana kehityksessä – myös, ja jopa erityisesti, harvaanasutun maaseudun. Maaseutualueilla hyödyt sähköisistä palveluista voivat olla ratkaisevan suuria, kunhan vain sisällöt ja käytön sujuvuus kehittyvät.

Valtioneuvosto valmistelee parhaillaan periaatepäätöstä maaseudun digitalisaation edistämiseksi, jota toteuttamalla halutaan tukea sähköisten palveluiden kehittämistä ja luoda maaseutumaisille alueille uusia elinvoimaisuuden eväitä.

Tällaista toimivaa tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palvelujen kokonaisuutta ei ole mahdollista, eikä järkevääkään, toteuttaa vain viranomaisvoimin. Muutoksessa tärkeässä roolissa ovat myös kansalais-, järjestö- ja vapaaehtoistoimijat. Heidän tietonsa ja kokemuksensa maaseutualueiden erityispiirteistä mahdollistaa parhaiden käytänteiden löytämisen ja käyttöönottamisen. Siksi on tärkeää, että mukana keskustelussa ja kehittämisessä on monipuolinen joukko väkeä eri sektoreilta, aloilta ja alueilta.

digitalisaatio_maaseutu_metsa

Maaseudun digitalisaation edistämisen neljä tavoitetta

  1. Turvataan maaseudun digitaalinen infrastruktuuri ja sen käyttöedellytykset. Toisin sanoen varmistetaan toimivat, luotettavat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
  2. Kehitetään sähköisiä palveluita, palveluiden yhdistämistä ja maaseudun liikkumista. Tuodaan palveluja lähelle uusilla tietoliikenneyhteyttä hyödyntävillä ratkaisuilla.
  3. Edistetään paikasta riippumatonta työntekoa ja opiskelua. Edistetään muun muassa etätyön hyödyntämistä sekä koulutuksen yhdenvertaista alueellista saavutettavuutta.
  4. Tuetaan maaseudun työnteon ja yrittäjyyden digitalisaatiota, jonka kautta voidaan kehittää työn tuottavuutta ja luoda uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa.

Tarkempaa tietoa tavoitteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä löytyy periaatepäätöksen luonnoksesta, joka on nähtävillä kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla.

|Maarit Vuorela|


Millaisia ajatuksia periaatepäätös herättää? Miten sinä tai edustamasi organisaatio voisitte olla mukana edistämässä tietoliikenneyhteyksien tehokasta hyödyntämistä maaseutualueilla? Yksi vaihtoehto on tulla mukaan Rajaton Verkosto -hankkeeseen kehittämään oman alueesi digitalisaatiota. Vielä ehdit mukaan!

Jos kaipaat selvennystä siitä, mitä digitaalisuus ja sähköiset palvelut ovat, lue aiemmat kirjoituksemme Mikä ihmeen digitaalisuus?, Digipalvelujen lyhyt oppimäärä sekä 3+3 digipalvelujen tarjoamaa hyötyä. Lukemalla kirjoituksemme 5G:n huumassa, pääset selville tietoliikenneyhteyksien nykykehityksestä. Jätä myös kommenttisi ja tule mukaan keskusteluun!

Mikä ihmeen pilvipalvelu?

Yhä useammalla työpaikalla ja kotonakin on siirrytty tietoisesti tai tiedostamatta käyttämään pilvipalveluita – mutta mitä ne ovat?

Pilvipalvelulla tarkoitetaan Internet-palveluita, joihin voi tallettaa esimerkiksi valokuvia, musiikkia, tiedostoja ja videoita. Pilvipalvelun etu on, että siihen tallennettuihin tiedostoihin pääsee käsiksi millä tahansa internet-yhteydellä varustetulla laitteella, kuten tietokoneella, puhelimella, tabletilla ja televisiolla.

Palvelujen ideana on, että käyttäjä rekisteröityy palveluun Internetin kautta ja asentaa asiakasohjelman tietokoneelleen. Tämän jälkeen pilvipalvelu näkyy tietokoneella palvelun nimellä uutena levyasemana, jonne voi sitten siirtää tiedostoja ja kansioita tietokoneeltaan.

Pilven muita etuja ovat esimerkiksi palvelun tavoitettavuus paikasta riippumatta, tiedon siirron nopeus ja jatkuva varmuuskopiointi. Myös tiedostojen jako ja muokkaus muiden ihmisten kanssa onnistuu helposti pilven kautta.

Suosittuja pilvipalveluita, jotka tarjoavat käyttäjilleen tietyn määrän maksutonta tallennustilaa verkossa, ovat esimerkiksi Microsoftin OneDrive, Applen iCloudGoogle Drive ja Dropbox. Ilmaista tallennustilaa käyttäjä saa 2-5 gigatavua, mikä riittää useimmalle käyttäjälle varsin hyvin. Jos kuitenkin pilveen tallentaa paljon korkearesoluutioisia valokuvia tai videoita, tulee raja varsin pian vastaan. Tänä päivänä n. 10 €/ kuukausi -hinnalla mm. Google Drive, Dropbox ja iCloud tarjoavat yhden teratavun verran tallennustilaa. Yksi teratavu on n. 1000 gigatavua, joten pilvi on sen verran iso, että sinne mahtuu sekä valokuvat että videot.

Em. pilvipalvelut riittävät hyvin pienten yritysten ja kuluttajien tarpeisiin. Henkilökunnan määrän kasvaessa yrityksissä tullaan hyvin pian sen kysymyksen eteen, kenellä on pääsy mihinkin tiedostoihin, eli tarvitaan käyttäjähallintaa. Useat yritykset tarjoavat erilaisten yritysten tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja, jotka pohjautuvat esim. Microsoftin kehittämään Office365 -palveluun.

Jatkossa pilvipalvelujen merkitys on muuttumassa ja kasvamassa. Pilvipalvelu ei ole enää vain tallennustilaa vaan tapa yhdistää laitteet, ihmiset ja toiminnot toisiinsa.

-Jari Vierimaa-

3+3 digipalvelujen tarjoamaa hyötyä

Voimme hyötyä sähköisten palvelujen käyttöön ottamisesta monella tapaa. Hyödyt voi olla havaittavissa sekä taloudellisina säästöinä että laadullisena toiminnan, sisältöjen ja palvelutarjonnan paranemisena. Seuraavassa kolme rahallista ja kolme laadullista digipalvelujen tarjoamaa hyötyä.

Jatka lukemista 3+3 digipalvelujen tarjoamaa hyötyä

5G:n huumassa

”Tuomme 5G-verkon Helsinkiin vuonna 2018.” Lupaa Telia

”Tampere saa huippuluokan mobiiliverkon ensimmäisenä Suomessa – Tekeekö 5G-Tampereesta älykaupungin?” Kirjoittaa Aamulehti

”Tulevaisuuden 5G-verkko tulee mullistamaan langattoman tiedonsiirron.” Uutisoi Yle

Langattomia verkkoyhteyksiä kehitetään vauhdilla, uutta tekniikkaa pukkaa ja nopeudet kasvavat huimasti ja hyvä niin. Kehittyvä tekniikka mahdollistaa monipuoliset sähköiset palvelut ja niiden sujuvan käytön.

Pääosin uudesta langattomien verkkojen tekniikasta tulevat hyötymään kaupunkien ja isompien kuntakeskusten sekä niiden lähialueiden asukkaat, uutta tekniikkaa levitetään sinne, missä kysyntä on suurinta.

Varmaa kuitenkin on, että palvelut sähköistyvät vauhdilla ja niiden käytön tarve on suurinta maaseudulla, missä etäisyydet ovat pitkiä ja palvelukonttoreita suljetaan toiminnan tehostamisen nimissä. Tässä mobiilitekniikan huumassa on hyvä muistaa, että isoilla alueilla maaseudulla ollaan vielä Edge verkon varassa, jonka nopeus on keskimäärin 160-200 kb/s luokkaa. Paikoin ei toimi edes se. Kun vielä puhelinlangat on kääritty rullalle, eikä nettiyhteyden saaminen sitäkään kautta onnistu, mitä jää jäljelle? Uudet mobiiliverkkotekniikat tuskin tulevat kattamaan harvaan asuttua maaseutua.

Todennäköisimpänä vaihtoehtona jäljelle jää valokuituyhteys, mitä onkin vedetty maaseudulle Laajakaista 2015 -hankkeen toimesta. Hankkeen tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosentilla käyttäjistä on saatavana 100 megan laajakaistayhteys enintään kahden kilometrin etäisyydellä vakituisesta asuinpaikasta tai yrityksen toimipisteestä. Tuohon tavoitteeseen hanke ei yltänyt ja hankkeen toteuttamista onkin jatkettu vuoden 2019 loppuun asti. Jatkoajan myötä myös tukiehtoihin on tullut parannuksia, mm. tilaajaliittymän osalta tukikelvotonta on viimeiset 100 metriä. Uusien tukiehtojen myötä kylillä onkin aktivoitu perustamaan mm. kyläverkko osuuskuntia rakentamaan tilaajaliittymät runkoverkosta eteenpäin. Lisätietoa Nopea laajakaista -hankkeesta löytyy Viestintäviraston sivuilta: https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/laajakaista2015.html

Toivottavasti näillä toimenpiteillä haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteydet saadaan kattaviksi vuoden 2019 loppuun mennessä, sillä muuten on vaarana, että isolla rahalla kehitetyt ja käyttöön otetut sähköiset palvelut uhkaavat jäädä vajaakäytölle puutteellisista yhteyksistä johtuen.